Riepoteltu kaivosteollisuus myöntää, että keskustelu malminetsinnän ja kaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista on välttämätöntä. Tuorein kiistely roihahti joulukuussa kaivos- tai louhintaverosta.
– Kaivoksista on keskusteltu entistä enemmän, arvioi Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Kaivosyhtiöiden on väitetty tulouttavan valtavia voittoja ulkomaille ja jättävän ympäristöhaitat suomalaisten veronmaksajien huoleksi. Muuttamalla verotusta Suomi saisi arvostelijoiden mukaan osansa kaivoksen tuotoista.
Kaivosteollisuus on saanut ankaraa kritiikkiä myös ympäristön pilaamisesta. Suomen valtion pääosin omistaman Terrafamen edeltäjän Talvivaaran rumat avolouhokset ja päästöt vesistöihin ovat hyvässä muistissa.
Parantaakseen kuvaansa ala on luonut kestävän kaivostoiminnan verkoston, johon kuuluu kaivosyhtiöiden lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia ympäristöjärjestöistä alkaen.
Kaivosteollisuuden keskeisin ympäristöargumentti on liikenteen sähköistyminen. Akkumetalleja tarvitaan myös päästöttömän aurinkoenergian varastoinnissa. Terrafame päätti lokakuussa rakentaa akkumetallitehtaan.
– Kaivostoimintaa tarvitaan, jotta liikenteen sähköistyminen olisi mahdollista, tähdentää Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.
Lue myös: Kaivosala arvioi kaivosverotuksen muuttuvan – kattava kuva vaikutuksista tarpeen
Jokaisesta eurosta 23 senttiä valtiolle
Suomela pitää selvänä, että uusi kaivosvero tulee. Hän vaatii kuitenkin, että kaivosveroista käytävän keskustelun pohjaksi on hankittava riittävän kattava kuva kaivosverotuksen kokonaisvaikutuksista kilpailijamaissa.
Lukkaroinen kertoo, että verokuormituksen oleellinen lisääntyminen vaikuttaa yhtiöön, pienet viilaukset eivät.
– Ulkomaisten sijoittajien kannalta keskustelu verosääntöjen muuttamisesta on erittäin vahingollista, Lukkaroinen arvioi.
Hänen mukaansa jokaisesta Terrafamen tuottamasta eurosta palautuu Suomen valtiolle 23 senttiä erilaisina veroina ja maksuina.
Kaivosteollisuus muistuttaa, että kaivostoimintaa koskee normaali elinkeinoverotus. Suomela sanoo, että kaivoksen sulkemisessa tärkeintä on kunnollinen varautuminen siihen kaivoksen toiminnan aikana. Verotuksen kiristäminen ei tähän oikein istu.
Perustaminen pitkäjänteistä puuhaa
Kaivoksen perustaminen on pitkäjänteistä ja rahaa nielevää puuhaa. Kaivosta Sodankylään aikovan, Anglo Americaniin kuuluvan Sakatti Miningin toimitusjohtaja Jukka Jokela kertoo, että Anglo American aloitti etsinnän vuonna 2004. Ensimmäinen malmin läpäissyt kairaus Sakatissa tapahtui vuonna 2009.
Ympäristövaikutusten arvioinnin on määrä valmistua tänä vuonna. Luvitus on valmis aikaisintaan vuonna 2028. Sen jälkeen kaivoksen rakentaminen kestää 2–2,5 vuotta.
Sakatti arvioi tuotannon kestävän sen jälkeen yli 20 vuotta.