Suomalaisnainen suojelee Afrikan sarvikuonoja – salametsästys rajua

Suomalainen Elisa Unkila vietti kolme vuotta Etelä-Afrikassa tilalla, joka suojelee sarvikuonoja. Hän seurasi sarvikuonojen elämää läheltä ja oppi, että niillä ei ole luonnossa muita vihollisia kuin ihminen. Silti sarvikuonot uhkaavat kuolla sukupuuttoon niin Afrikassa kuin Aasiassakin. Elisa Unkila päätti tehdä jotakin ystäviensä hyväksi. Suomeen palattuaan hän aloitti kampanjan, jolla kerätään rahaa Afrikan sarvikuonojen hyväksi.

Salametsästäjät ovat sarvikuonojen suurin uhka maapallolla. Ennen vuotta 2008 sarvikuonoja salametsästettiin noin 20 kappaletta vuodessa. Tänä vuonna tähän mennessä luku on jo yli 700.

– Yleensä salametsästäjät liikkuvat savannilla jalan, mutta nykyään mukana on myös helikoptereita, joista käsin kiväärillä tai nukutusnuolella ammutaan sarvikuonoja kohti. Ampumisen jälkeen maassa olevat joukot leikkaavat sarvikuonoilta sarven irti. Monesti sarvikuonot jäävät paikoilleen kitumaan, kuvailee Unkila.

Sarvet kullan kalliita

Sarvikuonojen sarvet ovat huippuarvokkaita. Katukaupassa sarvikuonon sarvijauheen kilohinta on enemmän kuin esimerkiksi kullan, kokaiinin tai heroiinin kilohinta. Koko bisnes lähtee käytännössä siitä, että Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Vietnamissa on valtavaa kysyntää sarvikuonon sarvijauheelle.

– Aasiassa uskotaan sarvijauheen parantavaan voimaan ja sitä käytetään lääkkeenä muun muassa flunssaan, vatsavaivoihin ja jopa syöpään, Unkila kertoo.

Aasiassa järjestäytyneet rikolliset pyörittävät sarvikuonojen metsästystä ja kauppaa. Rikolliset tilaavat Etelä-Afrikasta sarvikuonojen sarvia. He maksavat Etelä-Afrikan paikallisille suuria summia salametsästyksestä.

– Korkeimman tahon tekijöitä on vaikea saada kiinni, koska he kiertävät kylissä värväämässä metsästäjiä. Paikalliset tuntevat seudun ja toteuttavat usein metsästyksen rahan takia, Unkila kertoo.

Satelliittipannoilla rikollisten jäljille

Voiko sarvikuonojen hyväksi sitten tehdä mitään? Unkilan mukaan paras tapa pitää sarvikuonot turvassa ovat satelliittipannat. Pantojen avulla voidaan päästä rikollisten jäljille.

– Satelliittipanta voidaan ohjelmoida lähettämään tekstiviesti, jos sarvikuono liikkuu huippunopeudella. Yleensä se on merkki siitä, että sarvikuonoa yritetään saada kiinni. Sarveen saa myös mikrosirun, jonka avulla se voidaan jäljittää minne tahansa maapallolla. Ongelma on se, että pannoitus maksaa, eikä tavallisilla tilallisilla ole varaa tehdä sitä.

Elisa Unkila on perustanut suomalaiselle yhteisörahoituspalvelusivustolle (mesenaatti.me) rahoituskampanjan, jonka kautta kerätään rahaa sarvikuonojen suojelulle. Kampanjan avulla kerätään varoja sarvikuonoille satelliittipantojen asentamista varten. Yritys, jolla Unkila työskenteli Etelä-Afrikassa, on erikoistunut uhanalaisten eläinten suojeluun.

– Esimerkiksi 600 eurolla pääsee viikoksi asumaan sarvikuonotilalle ja 3000 eurolla saa oman nimikkosarvikuonon ja mahdollisuuden osallistua sen pannoitukseen.

– Yritän tämän kampanjan avulla kerätä varoja mahdollisimman moneen kaulapantaan. Tiedän, että raha menee hyvään tarkoitukseen ja nimenomaan näiden pantojen avulla sarvikuonojen suojelu on mahdollista.

Aasiassa sarvikuonot ovat jo melkein kuolleet sukupuuttoon. Siellä Sumatran ja Jaavan sarvikuonoja on alle sata yksilöä jäljellä. Intian sarvikuonoja on noin tuhat kappaletta jäljellä. Afrikassa suippohuulisarvikuonoja ja leveähuulisarvikuonoja on kaikkiaan jäljellä alle noin 17 000.