Mainos

Suomalaisista lakkoilijoista elää yhä sitkeitä myyttejä – 90-luku oli lakkoilulle käännekohta, josta ei enää palauduttu

6:33
Video: Ekonomisti ja tietokirjailija Antti Koskela kertoo, millainen lakkomaa Suomi on

STTK:n ekonomisti Antti Koskela on tutkinut lakkojen ja työtaisteluiden historiaa. Hänen mukaansa mielikuvat suomalaisista lakkoilijoista ovat osittain jäännettä 70-luvun lakkoilun huippuvuosista.

Lakkojen historiaa tutkinut Koskela julkaisi viime viikolla tietokirjan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Hänen mukaansa yleisin myytti lakoista on se, että Suomi olisi erityisen lakkoherkkä maa.

Muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna Suomi on todellisuudessa lakkojen keskivertomaa. 

– Suomi on ollut lakkoherkkä menneisyydessä, mutta nyt 2010-luvulla Suomi on ollut oikeastaan keskimääräisen lakkoherkkä maa, vaikka usein luullaan toisin, Koskela selittää.

Koskelan mukaan mielikuvat saattavat olla seurausta lakkojen ja työtaisteluiden saamasta suuresta mediahuomiosta: lakoista ja työtaisteluista uutisoidaan erittäin näkyvästi. Hänestä on kuitenkin hyvä asia, että niistä uutisoidaan paljon, sillä kyseessä on merkittävä tapahtuma ennen kaikkea osallisille, mutta myös yhteiskunnalle.

70-luvun Suomi oli lakkoilun kärkimaita

Aiemmin suomalaisten lakkoherkkyys oli huomattavasti korkeampi. Erityisesti 1970-luvun Suomessa lakkoiltiin ahkerasti.

– Suomi on silloin ollut jopa aivan maailman kärkeä; maailman kolmen lakkoherkimmän maan joukossa joinain vuosina, Koskela kertoo.

Hänen mukaansa 70-luvun tapahtumat voivat vaikuttaa myös siihen, että suomalaiset mielletään ahkeriksi lakkoilijoiksi edelleen, vaikka tilastoissa se ei näy.

Koskelan mukaan käännekohta lakkoilussa koettiin 1990-luvun laman aikana.

– Sen aikana tietenkin lakkojen määrä oli pieni, koska mitään jakovaraa ei ollut ja ihmiset keskittyivät ehkä muihin asioihin, Koskela selittää.

– Sen jälkeen lakkojen määrä ei ole enää koskaan noussut 70- ja 80-luvun tasoille, vaikka tuottavuus on kasvanut ja tällainen funktionaalinen tulonjako, eli käytännössä siis työn ja pääoman välinen tulonjako, on muuttunut työnantajalle edullisemmaksi parinkymmenen vuoden aikana.

Lakkoilijoiden määrä tippunut rajusti

Koskelan mielestä lakkoilua koskevassa asenneilmapiirissä on havaittavissa selkeitä muutoksia. Samalla kun lakoista on tullut harvinaisempia ja kaukaisempia ihmisille, myös asennoituminen on muuttunut kaukaisemmaksi.

70-luvulla oli vuosia, jollon jopa kolmannes työssäkäyvistä osallistui jonkinlaiseen lakkoon. Nykyään vastaava luku on joitain prosentteja työssäkäyvistä per vuosi, Koskela kertoo.

"Rikkureiden", eli lakonaikaisten työntekijöiden käyttö tai poliittiset lakot ovat joissain Euroopan maissa kiellettyjä lailla. Koskela ei usko, että suomalaisessa lakkokulttuurissa tullaan näkemään suuria muutoksia lähivuosina.

– Suomessa lakko on aika laajalti hyväksytty väline, myös poliittisten etujen ajamiseen. Esimerkiksi edellisellä hallituskaudella, kun oli pyrkimys helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä ja tuli tällainen päivän poliittinen lakko, aika hyväksyttyjä nämä [lakot] olivat kuitenkin kansalaisten silmissä, Koskela pohtii.  

Katso tietokirjailija ja ekonomisti Antti Koskelan haastattelu Huomenta Suomessa kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.

Lue lisää:

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja