STTK:n ekonomisti Antti Koskela on tutkinut lakkojen ja työtaisteluiden historiaa. Hänen mukaansa mielikuvat suomalaisista lakkoilijoista ovat osittain jäännettä 70-luvun lakkoilun huippuvuosista.
Lakkojen historiaa tutkinut Koskela julkaisi viime viikolla tietokirjan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Hänen mukaansa yleisin myytti lakoista on se, että Suomi olisi erityisen lakkoherkkä maa.
Muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna Suomi on todellisuudessa lakkojen keskivertomaa.
– Suomi on ollut lakkoherkkä menneisyydessä, mutta nyt 2010-luvulla Suomi on ollut oikeastaan keskimääräisen lakkoherkkä maa, vaikka usein luullaan toisin, Koskela selittää.
Koskelan mukaan mielikuvat saattavat olla seurausta lakkojen ja työtaisteluiden saamasta suuresta mediahuomiosta: lakoista ja työtaisteluista uutisoidaan erittäin näkyvästi. Hänestä on kuitenkin hyvä asia, että niistä uutisoidaan paljon, sillä kyseessä on merkittävä tapahtuma ennen kaikkea osallisille, mutta myös yhteiskunnalle.
70-luvun Suomi oli lakkoilun kärkimaita
Aiemmin suomalaisten lakkoherkkyys oli huomattavasti korkeampi. Erityisesti 1970-luvun Suomessa lakkoiltiin ahkerasti.
– Suomi on silloin ollut jopa aivan maailman kärkeä; maailman kolmen lakkoherkimmän maan joukossa joinain vuosina, Koskela kertoo.
Hänen mukaansa 70-luvun tapahtumat voivat vaikuttaa myös siihen, että suomalaiset mielletään ahkeriksi lakkoilijoiksi edelleen, vaikka tilastoissa se ei näy.