Kun HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti valittiin vuonna 2014 Euroopan seurajoukkueiden järjestön ECA:n hallitukseen ja Uefa CCC:hen (Club Competitions Committee), eurooppalaisen jalkapallon rahanjako oli rajusti nykyistä epätasaisemmalla pohjalla. Muutosta on kuitenkin tapahtunut – ei vähiten niin sanotun solidaarisuusrahan kohdalla.
ECA on Euroopan seurajoukkueiden järjestö, joka käyttää eurooppalaisten seurajoukkueiden ylintä päätösvaltaa suhteessa Uefaan, Fifaan, muihin jalkapallotoimijohin ja Euroopan poliittisiin instansseihin.
Suomen kokoisten jalkapallomaiden kannalta tärkeä rahanjaon instrumentti on niin sanottu solidaarisuusraha. Kun tiistai, keskiviikko ja torstai käytetään europeleihin, maiden omissa sarjoissa ei pelata. Tällöin eurokilpailuihin vapautetuista päivistä maksetaan seuroille kompensaatiota. Solidaarisuusrahan tarkoituksena on ollut myös auttaa eurokilpailujen ulkopuolelle jääviä seuroja ja vaalia sarjojen sisäistä tasapainoa.
Vuonna 2017 sekä ECA:n että CCC:n varapuheenjohtajaksi valitun Riihilahden istuessa aikanaan päättäviin pöytiin 130 miljoonan euron suuruisesta solidaarisuusrahasta 80 miljoonaa suuntautui maanosan viidelle suurimmalle jalkapallomaalle. Rahat eivät kohdistuneet siis niille, joille ne oli alun perin tarkoitettu, vaan jo ennestään varakkaille maille.
– Kun aloitin, Suomen osuus oli 600 000 euroa vuodessa. Kun se jaetaan 12 joukkueelle, lukema on noin 50 000, Riihilahti kertoo MTV Urheilulle.
Ensi vuodesta alkaen Suomen osuus solidaarisuusrahasta on noin 3,7 miljonaa euroa. Jokaisen Veikkausliiga-joukkueen tilille kilahtaa siis karkeasti arvioituna 308 000 euroa. Kuluvaan kauteen nähden summa lähes tuplaantuu. Suomalaisseurojen budjetteihin suhteutettuna rahamäärä on merkittävä.
