Työelämän koetaan jakautuvan yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.
Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, ilmenee tutkimuslaitos E2:n tutkimuksesta. Tätä mieltä oli 59 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vastaajista. 55 prosenttia arvioi saman suunnan jatkuvan.
Lähes kolme neljästä koki, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin. Yli puolet ajatteli, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot monimutkaistavat työntekoa.
Yli 70 prosenttia arvioi, että työ muuttuu aiempaa kuormittavammaksi, kun työmäärät, kiire ja tehokkuusvaatimukset kasvavat.
– Suomalaisten kokemukset kiireestä ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti, ja haitallisen kiireen syyt on selvitettävä, sanoi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen tiedotteessa.
– Jos kiire liittyy epäselviin toimenkuviin tai kyvyttömyyteen asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen, niin johdon rooli ongelmien ratkaisemisessa on aivan ratkaiseva.
Toisaalta monet kokivat, että työn autonomia on lisääntynyt ja työnkuvat ovat mielekkäitä. Työn merkityksettömyyttä tai tylsistymistä koki vain 17 prosenttia vastaajista.
1:56
Myönteisinä muutoksina mainittiin esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.
Ihannetyöpaikkaa määriteltäessä suomalaiset arvostivat erityisesti hyvää työilmapiiriä, hyvää johtamista, kilpailukykyistä palkkaa sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä.
Kulttuuritörmäyksiä ennakoidaan
Enemmistö eli 63 prosenttia vastanneista suhtautui myönteisesti siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrä kasvaa työpaikoilla. Neljännes oli eri mieltä.
Samaan aikaan noin puolet uskoi eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvun aiheuttavan yhteentörmäyksiä työpaikoilla.
Lue myös: Näin keskittymishäiriöt syntyvät työpaikoilla – tutkija tutusta järjestelystä: "Hölmöläisen hommaa"
– Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisiin asenteisiin, sanoi vanhempi tutkija Rolle Alho tiedotteessa.
– Esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli siinä, että turhilta ristiriidoilta vältytään.
E2:n tutkimus työelämän muutoksista perustuu kesällä tehtyyn kyselyyn, johon osallistui liki 1 100 vastaajaa, ja 79 tutkimushaastatteluun. Haastateltavina oli työpaikkojen esihenkilöitä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä.