Suomalaisille on vähemmän ystäviä kuin monilla muilla eurooppalaisilla. Solmitut ystävyyssuhteet ovat kuitenkin tutkimusten mukaan pitkäaikaisempia ja syvällisempiä kuin monissa muissa maissa.
Kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta kertoo, että uusia ystävyyssuhteita solmitaan eniten varhaisessa lapsuudessa. Iän myötä ystävien määrä kuitenkin vähenee.
– Ystäviä jotenkin katoaa enemmän kuin mitä tulee uusia ystävyyssuhteita, Junttila sanoo.
Ystävyyssuhteilla on lukuisia hyviä vaikutuksia terveyteen: lämmin ja läheinen ystävyyssuhde vähentää masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, unettomuutta ja itsetuhoisuutta.
Vaikka ihmisellä ei olisikaan läheisiä ystäviä, jo pinnallinen sosiaalinen kanssakäyminen tekee ihmeitä. Esimerkiksi vieraan ihmisen kanssa jutustelulla voi olla suuri merkitys hyvinvointiin.
– Jos katsot silmiin ja tervehdit, niin se vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin merkitsevästi, Junttila sanoo.
Tutkimusten mukaan ihmisen sosiaalisuus ja ystävyyssuhteet periytyvät jossain määrin opittuina malleina vanhemmilta lapsille. Sosiaalisuutta opitaan Junttilan mukaan kotona arkisissa keskusteluissa. Lapsi tarkkailee vanhempiensa käyttäytymistä esimerkiksi silloin, kun vieraita tulee kylään ja heidän kanssaan keskustellaan.
– Se on valtavan iso taito, joka kantaa myöhempiin suhteisiin.
Yksinäisyys puolestaan periytyy geneettisesti tiettyinä ominaisuuksina, kuten ujoutena ja arkuutena.
***
17:03
