Koko maailma odottaa tällä hetkellä kärsimättömänä koronarokotteita. Rokotteiden saatavuudessa on ollut ongelmia ja on todennäköistä, että Suomessakin tullaan käyttämään useita eri lääkevalmistajien rokotteita.
Tällä hetkellä Suomen portfolioon kuuluu kaikki kuusi EU:n neuvottelemaa koronarokotetta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan näiden lisäksi on tulossa myös seitsemäs rokote.
EU:n alueella ja Suomessa on myyntiluvan saanut toistaiseksi kolme eri rokotetta:
BioNTech ja Pfizer
Saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin kehittämä mRNA-koronarokote, jonka kauppanimi on Comirnaty. Myyntiluvan rokote sai Euroopan komissiolta 21.12.2020.
Rokotetta valmistetaan Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Saksassa.
Suomen osuus rokotteista on 6,6 miljoonaa.
Moderna
Toinen rokote, joka on käytössä EU:n alueella ja Suomessa on yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Modernan kehittämä mRNA-rokote, joka sai myyntiluvan 6.1.2021.
Rokotetta valmistetaan Yhdysvaloissa, Sveitsissä ja Espanjassa.
Suomen osuus rokotteista on 2 miljoonaa.
Lue myös: Husin toimitusjohtaja Ilta-Sanomille: Suomen rokotusohjelma on epäeettinen – "Kolmas aalto alkaa syksyllä
Kolmas rokote vihdoin markkinoille
AstraZeneca
Kolmas rokote on brittiläis-ruotsalainen AstraZenecan adenovirusvektorirokote. Rokote on kehitetty yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa. Myyntiluvan rokote sai 29.1.
Rokotetta valmistetaan useassa eri maassa. Ensimmäiset rokotetoimitukset Eurooppaan tulevat Saksasta ja Belgiasta.
Viime päivinä Astra Zeneca on näyttäytynyt julkisuudessa negatiivisessa valossa, sillä se ilmoitti viime viikolla tuotantovaikeuksista. EU:n kanssa sovitut rokotetoimitukset hupenevat jopa 60 prosentilla.
Euroopan komission ja lääkeyritys AstraZeneca käy parhaillaan kovaa kiistaa siitä, onko yritys rikkonut yhteistä sopimusta.
Suomen osuus rokotteista on 3,7 miljoonaa.
Seuraavat mahdolliset vaihtoehdot
Johnson&Johnson (Jansen Group)
AstraZenecan kanssa vastaavanlainen tuote on yhdysvaltalaisen Johnson&Johnsonin kehittelemä adenovirusvektorirokote.
Nohynekin mukaan rokotteen tehotutkimuksia avataan ihan näinä päivinä.
Tämän rokotteen etu on siinä, että rokottaminen vaatii vain yhden rokotuskerran. Tuote myös säilyy jääkaappilämpötilassa, joten logistiikka helpottuisi.
Suomen osuus rokotteista on 2,4 miljoonaa.
Novavax
Myös Novavaxin proteiiniadjuvantti rokotetta odotetaan kuumeisesti, sillä myös tämän rokotteen osalta tehotutkimustulokset ovat valmistumassa.
Novavax on rokotteisiin erikoistunut amerikkalainen bioteknologiayritys.
Rokotetta on tarkoitus alkaa valmistamaan Intiassa. Samassa tehtaassa valmistetaan myös Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittelemää koronarokotetta.
Suomen osuus rokotteista on 2,4 miljoonaa.
CureVac
Listalla on myös saksalaisen CureVacin mRNA-rokote, jonka tehotutkimus on parhaillaan käynnissä. Tuloksia odotetaan Nohynekin mukaan helmi-maaliskuussa.
Suomen osuus rokotteista on 2,7 miljoonaa.
Lue myös: EU muutti päätöstään rajoittaa koronarokotteen vientiä unionin ulkopuolelle – Britannia näki rajoituksen brexit-sopimuksen vastaisena
Sanofi-GSK
Rokote on ranskalaisen lääkeyhtiö Sanofin ja brittiläisen GSK yhdessä kehittelemä proteiiniadjuvanttirokote.
Rokotteen kohdalla on alkamassa toinen vaihe ja tuloksia odotetaan vasta loppuvuodesta.
Suomen osuus rokotteista on 3,7 miljoonaa.
Rokotteiden aikataulut vielä täysin auki
Vaikka EU on neuvotellut koronarokotuksista edellä mainittujen lääkefirmojen kanssa, niin aikataulut ovat monen kohdalla vielä täysin auki.
– Jos näiden rokotteiden kohdalla kaikki menee hyvin, niin tietysti silloin kaikkia näitä me voimme Suomessa käyttää, Nohynek kertoo.
Epävarmuustekijöitä on kuitenkin vielä lukuisia.
– Näiden rokotteiden aikataulu on erilainen. Mitkä ne määrät sitten ovat ja kuinka tuotanto pysyy aikataulussa. Myös se, että mitä myyntilupa sanoo siitä, että kenelle ja minkä ikäisille niitä voidaan antaa. Kaikki tämä on auki ja meidän täytyy se erikseen arvioida, kun tietoa ja myyntilupia on.
Myyntiluvat rokotteille antaa Euroopan komissio ja se perustaa päätöksensä Euroopan lääkeviraston (EMA) arvioon.
Lue myös: Koronarokotteen haittavaikutuksista tehty 185 ilmoitusta Suomessa, niistä 54 on vakavia – nämä ovat yleisimmät oireet
Kiinasta tai Venäjältä ei toistaiseksi rokotteita Suomeen
Pandemia elää koko ajan ja niin myös rokotetilanne.
On mahdollista, että myös listan ulkopuolelta tulisi jokin rokote.
– Kyllähän se teoriassa on mahdollista ja käytännössäkin, jos käynnistetään sitten myyntilupaprosessi Suomen lääkeviranomaisten kanssa. Nämä vievät oman aikansa, joten se ei ole mikään äkkiratkaisu.
Tällä hetkellä kiinalaisilla on adenovirusvektorirokotteita, sekä inaktivoituja rokotteita, jotka Nohynekin mukaan olisivat mahdollisia. Asiassa on kuitenkin suuri mutta.
– Suomessa ollaan noudatettu niitä käytäntöjä, että lääkeviranomaiset tarkistavat sen datan, että onko se tieto rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta sellainen, että se täyttää meidän kriteerit.
– Ja valitettavasti näistä kiinalaisista tuotteista samaten kuin venäläisestä Gamaleyan Sputnik-rokotteesta, tällaisia tiukan vaatimuksen tehotutkimustietoja ei ole vielä käytettävissä. Jotta lääkeviranomainen voisi sitten antaa oman suosituksensa myyntiluvasta, niin heidän pitäisi saada laadukasta tietoa arvioitavakseen.
Sputnik-rokotteesta neuvotellaan?
Esimerkiksi Sputnik-rokotteen osalta on tehotutkimus parhaillaan käynnissä.
– Ymmärtääkseni Gamaleya (Sputnik-rokotteen valmistaja) on myöskin aloittanut alustavat neuvottelut Euroopan lääkeviranomaisten ja WHO:n lääkeviranomaisten kanssa siitä, että he saisivat tuotteelleen samanlaisen myyntiluvan kuin rokotteet, joita meillä on nyt käytössä, Nohynek kertoo.
Rokotteiden kohdalla on vielä monta epävarmuustekijää, mutta vaihtoehtoja on myös useita. Yksi suurimmista haasteista on se, että jokainen maa taistelee aikaa vastaan ja kaikki haluaisivat rokottaa kansalaisensa mahdollisimman nopeasti.
Miten nopeasti se on mahdollista, se jää vielä nähtäväksi.