Suomalaiset vierastavat Geisha-suklaapatukan nimen muuttamista eikä historiallisten patsaiden hävittäminenkään saa juuri kannatusta, selviää MTV:n kyselystä: ”Ei muuta historiallisia tapahtumia”

Valion turkkilaisen jogurtin pakkaus saa uuden ilmeen – brändi- ja vastuullisuusjohtaja kertoo, miksi tuotteen ulkoasuun on tehtävä muutoksia 6:42
Katso video: Valion brändi- ja vastuullisuusjohtaja kertoo, miksi turkkilaisen jogurtin pakkaus saa uuden ilmeen

MTV Uutisten tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset eivät innostu yritysten suunnitelmista uudistaa tuotteidensa ulkonäköä ja pakkauksia. Myös historiallisten patsaiden hävittäminen saa vain vähän kannatusta, lähinnä nuorten ja korkeasti koulutettujen keskuudessa.

Rasismin vastainen liikehdintä Yhdysvalloissa ja Euroopassa on saanut useat yritykset myös Suomessa vaihtamaan tai harkitsemaan tunnettujen brändiensä kuvien tai nimien vaihtamista.

Muun muassa Valio on päättänyt poistaa jogurttipurkistaan Turkkiin viittaavan fetsipäisen mieshahmon. Fazer puolestaan harkitsee luopuvansa Geisha-nimestä suklaapatukassaan.

MTV Uutisten teettämän kyselyn mukaan suomalaiset eivät näe tarpeellisena, että kotimaiset yritykset muuttavat tuotteidensa nimiä ja ulkonäköä monien amerikkalaisten yritysten tavoin.

Erittäin tarpeellisena asiaa piti vain kolme prosenttia vastaajista. Vastustajien mukaan yritykset ovat tulkinneet viimeaikaista keskustelua rasismista väärällä tavalla.

– Liikehdinnässä on ollut kyse rasistisesta väkivallasta ja muusta hyvin konkreettisesta syrjimisestä. Jogurttipurkkien kylkiin keskittyminen ohittaa todellisen päämäärän kokonaan.

Tarpeellisimpana muutoksen näkivät nuoret

Vastaajista miehet suhtautuivat aiheeseen hieman naisia jyrkemmin. Vastanneista miehistä muutosta ei pitänyt lainkaan tarpeellisena 60 prosenttia. Kyselyyn vastanneista naisista samaa mieltä miesvastaajien kanssa oli 54 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista 11 prosenttia piti melko tarpeellisena, että suomalaiset yrityksen seuraavat amerikkalaisten yritysten esimerkkiä yritysten brändien muuttamisessa. Sen sijaan 35–44-vuotiaista vastaajista 62 prosenttia ei pitänyt asiaa lainkaan tarpeellisena.

Iän lisäksi myös vastaajien tulotasolla näyttäisi olevan vaikutusta ilmiötä koskevaan mielipiteeseen.

8000–9000 euroa kuukaudessa tienaavista vastaajista 16 prosenttia piti amerikkalaisten yritysten esimerkin seuraamista melko tarpeellisena. Sen sijaan alle 1000 euroa kuussa tienaavista vastaajista yksikään ei pitänyt muutosta erittäin tarpeellisena.

Enemmistö patsaiden hävittämistä vastaan

Rasismin vastainen liike on aloittanut keskustelun myös useista historiallisista patsaista. Rasismin vastustamisen nimissä on viime viikkoina kaadettu ja tärvelty patsaita useissa eri maissa.

Suomalaisten suhtautuminen patsaiden hävittämiseen on nihkeä. Vastanneista 78 prosenttia ei hyväksy patsaiden hävittämistä. Kyselyn mukaan vain kolme prosenttia suomalaisista hyväksyy patsaiden hävittämisen täysin. Jossain määrin hyväksyntää patsaiden hävittämiselle ropisi 14 prosentilta vastaajista.

Patsaiden hävittämiselle hyväksynnän antaneet vastaajat kokivat, etteivät patsaat heijasta yhteiskunnassa vallitsevia, nykyisiä arvoja. 

– Patsaiden säilyttäminen väistämättä antaa signaalin siitä, että patsaan henkilön tekoja ihannoidaan. Sellaisten henkilöiden patsaista, joiden teot nykypäivän mittapuulla ovat rasistisia, pitää hävittää pysyvästi, eräs vastaajista kommentoi

Vastustajat taas näkivät, ettei patsaiden hävittämisellä olisi suurta merkitystä nykypäivän kannalta.

– Patsaat ja merkkihenkilöt ovat osa historiaa. Niiden kaataminen tai tuhoaminen ei muuta historiallisia tapahtumia.

– Patsaat eivät ole syy rasismiin, eli niiden hävittäminen ei koskaan poista rasismia maailmasta. Syyt ovat aivan jossain muualla.

Vastustajat olivat huolissaan myös siitä, mitä patsaiden hävittämisestä voisi mahdollisesti seurata.

– Patsaiden kaatamisen jälkeen alkaa kirjojen polttaminen ja mihin se johtaa onkin jo aivan toinen tarina, eräs vastaajista kirjoitti.

Ikä ei vaikuta hyväksyntään

Vähiten hyväksyntää patsaiden hävittämiselle sateli Pohjois-Suomesta. Etelä-Suomessakaan asuvista vastaajista yli puolet ei hyväksynyt patsaiden hävittämistä lainkaan.

Myönteisimmin patsaiden hävitykseen suhtautuivat ylioppilaat ja yliopistossa opiskelleet vastaajat.

Kyselyn vastaajien iällä ei vaikuttaisi kuitenkaan olevan vaikutusta vastaajien mielipiteisiin. Nuorimmista vastaajista eli 18–24-vuotiaista 15 prosenttia hyväksyy jossain määrin patsaiden hävittämisen. 55–64-vuotiaiden kohdalla samoilla linjoilla oli 14 prosenttia vastaajista.

MTV Uutisten kysely toteutettiin 6.7.–10.7. Kyselyyn vastasi 2102 henkilöä. Kyselyn toteutti Corefiner Oy. 

Lue myös:

    Uusimmat