Yleinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspuhe ei riitä rasismin purkamiseen, sanoo tutkija Jenni Helakorpi.
Rasismi on suomalaisissa yläkouluissa yleistä, eikä siihen puututa systemaattisesti. Näin arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa, johon haastatelluista oppilaista neljällä viidestä ei-valkoiseksi rodullistetusta oppilaasta oli kokemuksia rasismista.
– Oppilailla oli usein kokemus, ettei ole tullut kuulluksi tai saanut emotionaalista tukea sille, että on joutunut rasismin kohteeksi, sanoo yliopistonlehtori Jenni Helakorpi STT:lle.
Hän on osa Helsingin yliopiston työryhmää, joka tutki rasismia ja antirasismia suomalaisissa yläkouluissa Suomen Akatemian rahoittamassa juuri päättyneessä nelivuotisessa hankkeessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten oppilaat ja koulujen henkilökunta ymmärtävät, kokevat, käsittelevät ja haastavat rasismia. Aineisto kerättiin kuudessa eteläsuomalaisessa yläkoulussa, kaikkiaan 14 luokassa.
Rasismi voi Helakorven mukaan näkyä kouluissa rasistisena kiusaamisena tai nimittelynä, mutta se on mukana myös koulukulttuurissa.
– Se on tavallaan koko ajan läsnä. Esimerkiksi siten, että luokan WhatsApp-ryhmässä jaetaan rasistisia meemejä.
Tutkimukseen haastatelluista opettajista kaksi kolmesta katsoi, että koulussa on rakenteellista rasismia. Neljä viidestä koki, että koulussa on suoraa, yksilöiden välistä rasismia.