Ihmiset ovat korona-aikana alkaneet laatia itselleen testamentteja aiempaa ahkerammin. Koronavuonna testamentteja laadittiin Nordean mukaan jopa 20 prosenttia normaalia enemmän.
Nordean varainhoidon lakimiesten johtaja Sampo Lapila kertoi MTV:n Uutisaamussa, että testamentin voi toki laatia itse, mutta siinä täytyy ottaa huomioon muutamia seikkoja.
– Siinä on laissa asetetut muotovaatimukset eli toki sen voi laatia itsekin, mutta käytännössä kannattaa hyödyntää asiantuntijaa. Periaatteessa testamentti on oltava kirjallisessa muodossa, kahden esteettömän henkilön todistamana ja allekirjoitettuna, hän selittää.
Lue myös: 84-vuotias, lapseton ja naimaton mies kuoli – jätti miljoonaomaisuutensa 8-vuotiaalle Lulu-koiralleen
Testamentin täytyy olla kirjallisessa muodossa. Jopa tänä digitaalisena aikana kelpaa siis vaikka kaarnanpalalle raapustettu testamentti, mutta digitaalinen testamentti ei ole pätevä.
– Laki ei vielä mahdollista sähköistä allekirjoitusta testamenteissa, Lapila kiteyttää.
Lue myös: S-Pankki: Käräjäoikeuksissa oli vuonna 2019 yli 1 400 perintöriitaa – määrä laski hieman edellisvuodesta
Laki määrää osittain sen, kuinka perintö jakautuu perinnönsaajien kesken. Lakiosaan on kuitenkin oikeus vain rintaperillisillä eli omilla lapsilla.
– Jos on rintaperillisiä, niin heillä on oikeus lakiosaan ja se rajoittaa testamenttausvapautta. Mutta jos lähimmät sukulaiset ovat vaikkapa sisaruksia, niin silloin on täysi testamenttivapaus eli saa itse päättää, mihin omaisuutensa haluaa päätyvän, Lapila selittää.
– Lastenkin täytyy tietysti vaatia sitä lakiosaa, jos he sen haluavat eli lähtökohta on kyllä testamenttausvapaus.
Artikkelissa olevalta videolta voit katsoa koko keskustelun testamenteista. Siinä kerrotaan myös, millaisia asioita Helsingin seurakuntayhtymälle yleensä testamentataan.