Suomalaisten yleisen maanpuolustustahdon lasku vaikuttaa pysähtyneen.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten pitää puolustautua aseellisesti vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Viime vuoden MTS-kyselyssä huomiota herätti se, että maanpuolustustahto painui alle 70 prosenttiin (66 prosenttia) ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Nyt mitattu kahden prosenttiyksikön nousu viime vuodesta mahtuu kyselyn virhemarginaaliin.
Kehitys on huomiota herättävä
Huomiota tuloksissa herättää erilainen kehitys sukupuolesta riippuen. Miehistä aseellista maan puolustamista kannattaa 78 prosenttia vastaajista, nousua viime vuoteen kahdeksan prosenttiyksikköä. Naisilla samoin ajattelevien osuus taas on laskenut 62:sta 58 prosenttiin.
Sama ilmiö näkyy myös tuessa nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmälle: miesten tuki miesten pakolliselle ja naisten vapaaehtoiselle asevelvollisuudelle (81 prosenttia) on kasvanut viime vuodesta selvästi, kun taas naisilla se on aavistuksen laskenut (73 prosenttia). Muutos miesten asenteissa vetää kuitenkin kokonaistuen kasvuun.
Vaihtoehtona nykyjärjestelmälle kysymyksissä tarjottiin valikoiva asevelvollisuus tai ammattiarmeija.
Lue myös: Pitäisikö kutsunnat laajentaa koskemaan myös naisia? Varusmiesliitto vastaa puolustusministerin avaukseen
Neljä viidestä intti-ikäisestä kannattaa nykyjärjestelmää
Toinen silmiinpistävä kehitys on muutos nuorimpien vastaajien asenteissa. Yleinen maanpuolustustahto lisääntyi viime vuodesta eniten alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä (49 prosentista 56:een).
Suorastaan raju on nousu saman ikäryhmän suhtautumisessa nykyiseen asevelvollisuuteen. Viime vuonna nykyjärjestelmää kannatti alle 25-vuotiasta 56 prosenttia vastanneista, nyt peräti 80. Tämä 24 prosenttiyksikön nousu koskee ikäryhmää, jolle varusmiespalvelus on ajankohtaisin.
Myös 25–34-vuotiaissa tuki nykyiselle asevelvollisuudelle nousi viime vuodesta reilusti yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Yleisesti kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että Suomen puolustusratkaisun pitää perustua nykyisen kaltaiseen asevelvollisuuteen. Viime vuoden kyselyssä yli puolet vastaajista kannatti ajatusta sekä miehiä että naisia koskevasta yleisestä kansalaispalveluksesta, mutta nyt sen kannatus laski 48 prosenttiin.
Molemmille sukupuolille pakollisen asevelvollisuuden kannatus jäi 15 prosenttiin.
Lue myös: Kutsunnat pakollisiksi myös naisille? Puolustusvoimien komentaja suhtautuu myönteisesti – näin paljon uudistus maksaisi!
Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ei vastusta kukaan
Maanpuolustustahdon osalta kysymyksen muotoilulla on väliä. Vähintään neljä viidestä vastaajasta – niin miehestä kuin naisesta – vastaa olevansa valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, jos Suomeen hyökätään.
Yli puolet vastaajista suhtautuu Suomen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön eri toimijoiden kanssa myönteisesti, mutta hajonta on suurta. Siinä missä pohjoismainen ja erityisesti yhteistyö Ruotsin kanssa (96 prosenttia) saa lähes yksimielisen tuen, on vain 52 prosentilla vastaajista myönteinen käsitys sotilasyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa.
Suomen pyrkimistä Naton jäseneksi kannattaa viime vuoden tapaan joka viides vastaaja. Jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä sen sijaan on noussut 64 prosenttiin eli korkeammalle sitten vuoden 2013. Naton vastustajat ovat kasvattaneet joukkoaan saman verran kun kannastaan epävarmojen määrä on supistunut.
Suhtautuminen Suomen liittoutumiseen on kuitenkin monta prosenttiyksikköä suopeampaa, kun siitä kysyttiin ilman mainintaa Natosta.
Ilmastonmuutos menetti huolenaiheiden ykkössijan
Hieman viimevuotista useampi vastaaja arvioi suomalaisten elävän viiden vuoden kuluttua nykyistä turvattomammassa maailmassa. Kansainvälisistä yhteistyörakenteista myönteisimmin Suomen turvallisuuteen arvioitiin vaikuttavan EU:n.
Kyselyssä nimetystä vajaasta paristakymmenestä ilmiöstä käytännössä kaikki aiheuttivat vastaajille aiempaa vähemmän huolta. Tämä koski muun muassa ilmastonmuutosta, jonka kolme neljästä vastaajasta sanoi aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. Viime vuoden kyselyssä näin vastasi yhdeksän kymmenestä.
Ilmastonmuutos menetti huolenaiheiden ykköstilan kansainväliselle pakolaistilanteelle ja terrorismille. Selvässä laskussa oli myös huolestuminen poliittisista ääriliikkeistä, rasismista, eriarvoisuudesta Suomessa ja kehityksestä Venäjällä ja Itämerellä. Kaikki edellä mainitut toki aiheuttivat edelleen huolta selvästi yli puolelle vastaajista.
Epidemioihin reagoidaan riittävällä tasolla
Ajankohtaisten koronavirusuutisten johdosta voi pitää myönteisenä sitä, että vastaajien mielestä Suomessa on varauduttu parhaiten juuri epidemioiden ja tartuntatautien muodostamaan uhkaan. Selvä enemmistö luottaa myös Suomen ulkopolitiikan (72 prosenttia) ja varsinkin puolustuspolitiikan (80 prosenttia) olevan hyvin hoidettua.
MTS:n kyselyyn haastateltiin reilua tuhatta 15–79-vuotiasta suomalaista Manner-Suomessa, Haastattelut tehtiin viime vuonna 14.11.–3.12. Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.