Suomalaisen rallilegendan kakussa jo 70 kynttilää

Mikkolan ensimmäinen kilpailu Kreikkassa enteili jo tulevaa vuonna 1976. Ralli päättyi Toyota Corollalla liikkuneen Mikkolan osalta hajonneen polttoainepumpun myötä. Seuraavana vuonna Arne Hertzin kartturoimana Mikkola ajoi Toyota Celicalla 10 pohja-aikaa ennen kuin rikkoutunut tasauspyörästö keskeytti matkan.

Vuonna 1979, kun kuljettajien maailmanmestaruudesta kilpailtiin ensi kertaa, saapui Mikkola Kreikkaan MM-sarjan johdossa. Onni ei ollut kuitenkaan tälläkään kertaa myötä. Kolmen pohja-ajan jälkeen Ford Escort RS:n moottori hajosi kisan yhdekännellä erikoiskokeella. Mikkolan huono tuuri tiesi sitä, että Björn Waldegård kiri hänen ohitseen MM-taulukossa. Ruotsalainen voitti myös tuon vuoden maailmanmestaruuden.

Audi Quattrolla Mikkola osallistui Akropolikseen vuonna 1981. Suomalainen ehti tehtailla peräti 17 pohja-aikaa ennen kuin saksalaisvalmistajan autot hylättiin kisasta toisen lenkin päätteeksi. Syyksi järjestäjä ilmoitti sen, että kaksi auton ajovaloista oli korvattu piilotetuilla jäähdytyskanavilla. Vuonna 1982 Mikkola oli nopein avaus-EK:lla, mutta jousitus mureni jo parin seuraavan erikoiskokeen jälkeen ja leikki jäi jälleen kesken.

Kaudella 1983 Mikkola vihdoin ylsi maailmanmestaruuteen asti, mutta Kreikan-matka ei ollut yhtään aiempia suotuisampi. Sateinen keli suosi kylläkin Audin nelivetoa Lancian ja Opelin kaksivetoisia autoja vastaan. Maalia Mikkola ei nähnyt tälläkään matkalla. Moottoririkko kisan johtopaikalta muokkasi tilastot entistä karummiksi; seitsemästä startista yhtä monta keskeytystä.

Kahdesti Mikkola kuitenkin ylsi Akropoliksessa palkintokorokkeelle, kun hän vuonna 1984 oli kisan toinen ja 1987 kolmas. Kolme vuosikymmentä kestänyt ralliura jäi monelle tulevalle lentävälle suomalaiselle hyväksi esimerkiksi. Vuonna 2011 Hannu Mikkola liitettiin osaksi ralliautoilun Hall of Famea.