Suomalaisen ginivalmistajan epämiellyttävä paini Valviran kanssa ei ota loppuakseen – tiukka linja mainostamisesta jättää yritykselle niukat vaihtoehdot

Suomalaisen Artic Brands Group ei voi tuoda uutta ginijuomaansa Suomen markkinoille, koska tuotetta ei saisi sen jälkeen markkinoida myöskään ulkomailla. Tämä johtuu sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran päätöksestä.

Yrityksen brändijohtaja ja perustajajäsen Mikko Spoof kertoi viime viikolla Kauppalehdessä, että ”mikäli Valvira vaatii edelleen rajoittaa tuotteen markkinointia, vaikka se ei olisi edes myynnissä edes Suomen markkinoilla, joudun esittämään yhtiömme hallitukselle yrityksen siirtämistä ulkomaille”.

Alkoholialan toimijoiden ulkomaan kasvua rajoitetaankin oudolla yhtälöllä. Alkoholialan toimijoilla on ikävä valinta tehtävänä: kun suomalainen yritys, ulkomaan verkkomarkkinointi tai tuotteen myyminen kotimaassa eivät mahdu samaan yhtälöön, yhdestä täytyy luopua.

Lue myös: Sääntö-Suomi iski maailman parhaaksi palkittuun suomalaisginiin – yritys ei voi myydä juomaa kotimaassa, jos haluaa mainostaa sitä muissa EU-maissa: "Helpompaa olisi siirtää pääkonttorimme Tallinnaan"

Kun Suomessa sijaitseva alkoholialan toimija haluaa tuoda alkoholituotteensa myyntiin kotimaassa, sen strategia verkkomarkkinoinnin suhteen on hyvin yksinkertainen: älä markkinoi, älä edes ulkomailla. Valviran lakimiehen Anne Ritarin mukaan ulkomaan verkkomarkkinoinnin rajoittamisen perusteena on laki sähköisen viestinnän palveluista, pykälä 175.

– Suomen toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että Suomeen sijoittautuneet tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajat, noudattavat yhteensovitetulla alalla Suomen lakia myös silloin, kun palvelujen tarjonta kohdistuu yksinomaan tai pääasiassa toiseen ETA-valtioon, lakipykälä sanoo.

Alkoholituotteiden markkinointi on siis kiellettyä myös ulkomailla, jos yritys on sijoittunut Suomeen ja haluaa tuoda alkoholituotteensa kotimaan markkinoille.

Valvira tuntuu vetävän linjan tähän.

– Sanoisin, että mikäli tuotteet eivät ole Suomessa myynnissä, silloinhan tämä mainontakaan ei kohdistu suomalaisiin eikä meillä silloin ole periaatteessa intressejä siihen puuttua, Ritari sanoo.

Geoblokkaus ei näytä vaikuttavan viranomaisten linjaan

Entäpä sitten erilaiset geolukot, joilla voidaan blokata esimerkiksi käyttäjät, joilla on suomalainen ip-osoite?

– Geoblokkaus voi vaikuttaa siihen, että mainonta kohdistuu Suomeen tai suomalaisiin. Periaatteessa se ei vaikuta verkkomainontaan, mutta se voidaan ottaa huomioon kokonaisharkinnassa, Ritari kertoo.

Vaikka teknologia mahdollistaa jo tietyntyyppisen verkkomarkkinoinnin kohdistamisen vain ulkomaille, sillä ei kuitenkaan näytä olevan merkittävää vaikutusta viranomaisten linjaan.

Suomen talouden kannalta kyse on epämiellyttävästä tilanteesta

Kuinka monta euroa jää saamatta kotimaassa, kun tuotteen markkinointia rajoitetaan myös ulkomailla? Tällä hetkellä alkoholijuomat ovat yksi tärkeimmistä Suomen elintarvikeviennin tuotteista.

Myös Valvira on Ritarin mukaan tietoinen alan vientipotentiaalista.

– Kyllä, se meillä on tiedossa, mutta se ei voi valitettavasti vaikuttaa lain tulkintaan.

Valviran Ritari perustelee tiukkaa lainsäädännön tulkintaa suomalaisia vientiyrityksiä kohtaan sillä, että kyseinen pykälä 175 on hyvin yksiselitteinen tämän osalta.

Hän ei ota kantaa siihen asettaako laki ja sen tulkinta kotimaiset alkoholialan toimijat heikompaan asemaan suhteessa muihin EU-alueille sijoittuneisiin toimijoihin tai onko laki turhan ankara kansainvälisessä vertailussa.

– Valvira valvoo voimassa olevaa lakia. Ja mitä mahdollisesti eduskunnassa säädetään, sen mukaan mennään.

Alkoholilain tarkoitus on yhteiskunnallisten haittojen ehkäiseminen, mikä tulee ilmi sen sisällöstä. Tällä hetkellä se kuitenkin rajoittaa myös kotimaisten toimijoiden toimintaa ulkomailla.

Niinpä Suomeen sijoittuneella alkoholialan toimijalla näyttäisi olevan edelleen vain kaksi vaihtoehtoa: valita joko tuotteen tuominen Suomen markkinoille tai markkinointi ulkomailla.

Muistettava on kuitenkin, että yrityksille jää myös kolmas vaihtoehto eli siirtää pääkonttori toiseen maahan, mikä voi olla kansainvälisesti menestyneille yrityksille varteenotettava vaihtoehto.