Suomalaisasiantuntija arvioi Venezuelan maanjäristysten uhrimäärän kasvavan suureksi. Järistysten tuhovoimaa kasvattivat epäonniset sattumat sekä seismologinkin näkökulmasta harvinainen ilmiö.
Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) varoitti pian Venezuelan maanjäristysten jälkeen, että kuolonuhrien määrä voisi nousta jopa 10 000–100 000:een.
Perjantaina Suomen aikaa viimeisin vahvistettu menehtyneiden määrä oli 589.
Samaan aikaan kadonneiksi oli ilmoitettu vahvistamattomien tietojen mukaan yli 46 000 henkilöä. Tämä luku on saatu oppositiojohtajien jakamalta verkkosivustolta, jolla jäljitetään kadonneita henkilöitä.
Tiedot päivittyvät, eikä kokonaiskuvaa tilanteesta vielä ole.
– Tietysti toivoisin, että kaikkein pienin arvio toteutuisi, mutta alueelta tulleen kuvamateriaalin perusteella tilanne on tosi vaikea. Siellä on kokonaisia asuinalueita, joissa on sortunut paljon isoja kerrostaloja täysin maan tasalle, Helsingin yliopiston Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen arvioi MTV Uutisille.
Huolta lisää, että kansallisena vapaapäivänä kuuden aikaan illalla monet ihmiset ovat todennäköisesti olleet kodeissaan.
– Vaikuttaa pelottavan todennäköiseltä, että uhreja tulee olemaan todella paljon.
Pelastustoimia vaikeuttavat katkenneet viestintäyhteydet sekä pelastushenkilöstön riittämätön varustus.
– Sortuneiden rakennusten alle jääneillä ihmisillä on tietysti sitä paremmat mahdollisuudet selviytyä, mitä nopeammin he pääsevät sieltä pois. Mitä kauemmin aikaa menee täysimittaisten pelastustoimien alkamiseen, sitä ikävämmäksi tilanne muuttuu.
Katso myös: Dramaattinen video näyttää hetken: Maanjäristys iski Venezuelan tärkeimmälle lentokentälle
Mihin arvio uhrimäärästä perustuu?
USGS:n julkisuuteen kertoma arvio jopa 10 000–100 000 uhrista on muodostettu käyttämällä niin sanottua PAGER-järjestelmää. Heinosen mukaan se perustuu sekä itse maanjäristyksen ominaisuuksiin että ihmisen toiminnasta johtuviin tekijöihin.
Ensinnäkin maanjäristyksen suuruus ja sijainti auttavat muodostamaan niin sanotun shake mapin eli tärinäkartan. Kartta kuvaa maanjäristyksen aiheuttaman liikkeen voimakkuutta.
Toisekseen ihmisen toiminnasta johtuvina seikkoina otetaan huomioon, kuinka paljon väestöä alueella on ja millainen on rakennuskannan yleinen kunto.
– Käytännössä samankokoinen järistys aiheuttaa vaikka Yhdysvaltain länsirannikolla todennäköisesti vähemmän tuhoa kuin vähemmän kehittyneissä maissa, joissa rakennuksia ei ole suunniteltu kestämään maan liikettä, Heinonen sanoo.
CNN on havainnollistanut videollaan, että monet Venezuelan rakennukset sortuivat järistyksissä "kuin pannukakut" kerros kerrokselta päällekkäin. Kun näin käy, raunioihin ei juuri jää henkiin jäämisen mahdollistavia ilmataskuja.
Myös pelastustoimet vaikeutuvat, kun pienikin liike voi saada aikaan uusia romahduksia.
"Todella epätavallista"
Heinosen mukaan samankokoisia järistyksiä tapahtuu ympäri maailmaa vuosittain useampia, mutta Venezuelassa ne olivat mittaushistorian suurimmat.
– On myös todella epätavallista, että ensin tapahtui magnitudin 7,2 järistys ja että sitä seurasi alle minuutin sisällä toinen, vielä isompi magnitudin 7,5 järistys, Heinonen huomauttaa.
Jos esijäristys laukaisee vielä suuremman maanjäristyksen, se tapahtuu yleensä tuntien, päivien tai jopa viikkojen viiveellä – ei sekunneissa.
– Kaksoismaanjäristys ylipäätään on näin suurissa järistyksissä hyvin harvinainen.
Heinonen lisää, että hän ei ole nähnyt vastaavaa muutamana työvuotenaan Seismologian instituutin johtajana.
Jälkimmäinen järistys lisäsi tuhovoimaa
Jotta Venezuelan järistysten tuhovoiman käsittäisi, täytyy ymmärtää, että maanjäristysten voimakkuutta kuvaava magnitudiasteikko on suhteellinen.
– Jälkimmäinen magnitudin 7,5 maanjäristys on vapauttanut kolme kertaa enemmän energiaa kuin ensimmäinen magnitudin 7,2 järistys. Maallikon korvaan numeroiden ero ei kuulosta isolta, mutta käytännössä magnitudi 7,5 on merkittävästi voimakkaampi, Heinonen kertoo.
Lue myös: Venezuelan maanjäristysten uhriluku nousee: Ainakin 235 kuollut – MTV seuraa
Vaikutusta lisää, että järistykset tapahtuivat perä perää.
– Koko kallioperää heiluttaneet ensimmäisen järistyksen aiheuttamat seismiset aallot eivät ole ehtineet edes kunnolla loppua, kun seuraava aaltorintama on jo tullut.
– Paikan päällä oleville ihmisille se on tarkoittanut sitä, että he ovat joutuneet läpikäymään hirveän pitkän yhtäjaksoisen tärinän ja aaltoilun verrattuna yksittäiseen maanjäristykseen, Heinonen sanoo.
Haurastuneet talot herkkiä jälkijäristyksille
Heinosen mukaan tuhot olisivat varmasti jääneet vähäisemmiksi, jos jälkimmäistä järistystä ei olisi tullut.
– Kun seismiset aallot ovat jo vaurioittaneet jotakin rakennusta ja heti perään tulee toinen järistys, jo valmiiksi heikentyneet rakenteet hajoavat helpommin.
Sama riski koskee pienempiä jälkijäristyksiä, joita voi Heinosen mukaan olla odotettavissa Venezuelassa useita kymmeniä seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana. Pienempikin "töytäisy" voi aiheuttaa haurastuneissa rakennuksissa sortumia tai isojen kappaleiden putoamisia.
– Järistysherkillä alueilla elävät ihmiset ovat tietysti jossain määrin tottuneita järistyksiin, mutta ei tietenkään siihen, että ne ovat näin valtavan suuria ja tuhoisia, Heinonen sanoo.
Uutista päivitetty 26.6. kello 15.38: Päivitetty tuorein uhriluku.
