Harkovalaiset lapset opiskelevat metroon kätketyissä kouluissa | MTV Uutiset
Harkovassa opiskellaan metroon kätketyissä kouluissa: "Lapset viihtyvät ja ovat turvassa"
Oppilaita metroaseman tunneliin suojaan sijoitetussa koulussa Ukrainan Harkovassa 4. huhtikuuta 2024. Yliopiston metroaseman metrokoulu sijaitsee Harkovan ydinkeskustassa. Lehtikuva
Julkaistu 12.04.2024 12:28
MTV UUTISET – STT
Myös Suomesta on tuettu Harkovan metrokouluja, joilla lapset saatiin lähiopetukseen myös sodan varjossa.
Harkova elää joka hengenvetonsa vasaran ja alasimen välissä. Venäjän iskut rajan takaa Belgorodista rytmittävät Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin arkea älypuhelinten huutaessa ilmahälytyksistä ja sähköjen katkeillessa energiaverkon vaurioiden vuoksi.
Samalla kun sireenit huutavat katujen yllä, niiden alla osa Harkovan lapsista opiskelee kouluissa, jotka on kätketty kaupungin metroasemien yhteyteen. Näissä tiloissa lasten oppitunnit voivat jatkua ilman, että lapsia tarvitsee ryhtyä erikseen evakuoimaan ilmahälytysten vuoksi.
– Seinän takana on laituri, jossa junat kulkevat. Tähän on tehty äänieristys, jotta emme kuule sitä, kertoo Harkovan yleissivistävän koulutuksen johtaja Iryna Tarasenko, 53.
Metron kuljettajia on myös pyydetty aloittamaan jarruttaminen tavallista aikaisemmin ja kiihdyttämään hitaammin kouluasemalla, Tarasenko kertoo toimittajalle. STT vieraili huhtikuun alussa maanalaisessa koulussa, joka on perustettu yliopiston metroasemalle Harkovan keskustaan.
"Lapset viihtyvät"
Harkovan metrokouluja on yhteensä viisi, ja niissä opiskelee lapsia 27 koulusta, jotka olivat toiminnassa ennen sotaa. Metrokoulut perustettiin, jotta lapsia saataisiin turvallisesti takaisin yhteisiin opiskelutiloihin pitkän etäopiskelukauden jälkeen.
Paluuta lähiopetukseen olivat toivoneet hartaasti sekä lapset että heidän vanhempansa.
– Lapset viihtyvät hyvin täällä, ja myös vanhemmat tykkäävät tällaisesta järjestelmästä, jossa lapset ovat turvassa. Lapset pääsevät keskustelemaan samanikäisten kanssa, Tarasenko kertoo.
Iloisten lapsijoukkojen metakka kaikuu metroaseman käytävillä STT:n vieraillessa. Monilla lapsilla on värikkäitä huiveja, joita käytettiin eri koulujen oppilaiden tunnistamiseen lukuvuoden alussa syksyllä. Nyt huiveille ei ole enää tarvetta, mutta lapset pitävät niistä, kertoo Tarasenko.
Etäopiskelun aika alkoi Harkovassa koronaviruspandemiasta ja jatkui Venäjän aloitettua suuren hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Harkova on ollut suurhyökkäyksen alusta lähtien Venäjän hyökkäysten kohteena, ja moni perhe joutui pakenemaan ulkomaille tai muualle Ukrainaan sodan tieltä, mikä aiheutti katkoksia tavalliseen koulunkäyntiin.
Harkovan aluehallinto teki Venäjän laajan hyökkäyksen alussa päätöksen, että lapset saavat opiskella vain pommisuojissa. Myöhemmin pormestari Ihor Terehov päätti, että metroasemien tiloja muokataan kouluiksi.
9:52
Ukrainan lapsia autetaan sodan julmuuksien keskellä. Haastattelussa UNICEF:n erityisasiantuntija Maija Liakka ja Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Tukea Kirkon ulkomaanavulta
Kun metrokoulu avattiin lukuvuoden alussa syksyllä 2023, lähiopetukseen palaavat oppilaat olivat haljeta riemusta, opettajat kertovat.
– Nyt he ovat jo tottuneet ja ymmärtäneet, että tämä on kuitenkin koulu, mutta aluksi he pitivät opetukseen palaamista kuin juhlana, kertoo ensimmäisen luokan opettaja Hanna Nieielova, 42.
Metrokoulussa opettamisessa on ollut omat ongelmansa, mutta Nieielova on tarttunut mielellään haasteeseen.
– Opettajana yritän myös opiskella aina itse, ja mikä tahansa kokemus on mahdollisuus oppia jotakin uutta. Sanoin kollegoilleni, että ei saa pelätä mitään uutta, uudet haasteet tuovat myös uusia mahdollisuuksia kehittyä.
Metrokoulut ovat kiinnostaneet muitakin kansainvälisiä vieraita. Juuri ennen STT:n vierailua paikalla kävi YK:n edustajia, joita vastassa oli pormestari Terehov.
Harkovan metrokouluja on tukenut ulkomailta myös Suomen Kirkon ulkomaanapu, jonka kansainvälisiä Finn Church Aid -logoja löytyy koulun irtaimistosta.
Kirkon ulkomaanapu kertoo tukeneensa viimeisen kahden vuoden aikana ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä muun muassa varustelemalla pommisuojia ja järjestämällä psykososiaalista tukea.
Oppilaita miehitetyiltä alueilta
Lasten totuttaminen uuteen ja erilaiseen ympäristöön vaati aikansa, kertoo STT:lle koulussa psykologina työskentelevä Valentyna Latyka, 29.
– Alussa se oli erittäin vaikeaa myös meille opettajina, koska tämä on tällainen rajoitettu tila. Lapset ovat aktiivisia ja täällä on hyvin vähän tilaa, alussa oli vaikea haaste rauhoittaa lapset ja saada heidät opiskelemaan.
Metroaseman ahtaissa tiloissa pyritään mahdollisuuksien rajoissa järjestämään myös liikkumistaukoja, joiden aikana tanssitaan musiikin tahtiin.
Psykologina Latyka on nähnyt Ukrainan sodan pitkän varjon lasten mielenmaisemissa. Moni lapsista on omin silmin nähnyt sodan kauhuja.
– Täällä on lapsia myös miehitetyiltä alueilta, jotka vapautettiin Ukrainan vastahyökkäyksen aikana. Alussa lapsilla oli aika paljon ongelmia.
– Ajan myötä lapset alkoivat kertoa omista kokemuksistaan, meillä on muun muassa poika Vovtshanskin kaupungista, joka oli miehitetty ja josta venäläiset karkotettiin pois. Hän on kertonut omista kokemuksistaan siitä, miten panssarivaunut vyöryivät hänen kaupunkiinsa, Latyka kertoo.
Harkovan alueen itäosia vapautettiin venäläismiehityksestä syksyllä 2022. Kyseinen Ukrainan vastahyökkäys jäi viimeiseksi kerraksi, kun sodan rintamalinjat ovat muuttuneet laajalla alueella.
Ukrainan kesällä 2023 käynnistämässä vastahyökkäyksessä maan kaakkoisosissa ei onnistuttu valtaamaan takaisin laajoja alueita.
"Lapsissa muutoksia parempaan"
Latykan mukaan koulujen psykologit käyttävät erilaisia harjoituksia, joilla lapsia autetaan rentoutumaan ja pääsemään yli sodan traumaattisista kokemuksista.
– Lapsissa näkyy muutoksia parempaan sen jälkeen, kun he ovat käyneet läpi tämän terapian, Latyka sanoo.
Alun perin lastentarhapsykologina työskennellyt Latyka on itsekin kotoisin Harkovan alueen itäosista, jotka vapautettiin miehityksestä vuoden 2022 syksyllä.
Monen ukrainalaisen tapaan hän on puhunut lapsesta asti sekä ukrainaa että venäjää, mutta haastattelua tehdessä hän haluaa varmistaa, että hänen nimensä kirjoitetaan varmasti ukrainalaiseen tapaan.
Harkovan kaupunki ja samanniminen alue sen ympärillä ovat perinteisesti olleet kaksikielistä seutua, jonka kulttuuriset siteet rajan takaiseen Venäjään ovat vahvoja.
Kremlin propagandassa Venäjä on väittänyt puolustavansa venäjänkielisen väestön oikeuksia hyökätessään Ukrainaan, mutta silti Harkova on ollut Venäjän jatkuvien hyökkäysten kohteena suursodan alusta lähtien.
Sähkökatkot eivät vaivaa
Energiaverkon vaurioista seuraavat sähkökatkot ovat harkovalaisille jokapäiväinen riesa. Metrokoulussa sähkökatkot eivät kuitenkaan ole samanlainen ongelma kuin asuinalueilla.
– Täällä ei ole sähkökatkoja, koska käytämme samaa verkkoa kuin metro, ja metrolla on oma varajärjestelmänsä, Tarasenko sanoo.
Aivan häiriöttä metrokaan ei ole selvinnyt kaupungin ongelmista. STT:n ollessa Harkovassa 5. huhtikuuta metro keskeytti tilapäisesti liikennöinnin. Keskeytyksen syytä ei tuolloin kerrottu, kertoi Kyiv Independent.
Metrokoulujen ohella Harkovassa on valmistunut uusi maanalainen koulurakennus, johon mahtuu yli tuhat oppilasta. Tarasenkon mukaan kaupungin pormestarin tavoitteena on avata vielä kolme samanlaista koulua lähiaikoina.
Metrokouluista museoita?
Mitä Harkovan metrokouluille tehdään sitten jonain päivänä, kun sota on ohitse?
– Puhuin juuri metron johtajan kanssa ja kysyimme häneltä, miten metro aikoo käyttää näitä tiloja sen jälkeen, kun sota päättyy. Metron johtaja sanoi, että tästä koulusta kannattaisi tehdä museo, koska se on ainutlaatuinen maailmassa, Tarasenko sanoo.
Tarasenkon mielestä tiloja pitäisi kuitenkin säilyttää käyttövalmiina kaiken varalta myös sen jälkeen, kun nyt käynnissä oleva sota on päättynyt.
– Koska meillä on tällainen ennalta-arvaamaton naapuri, toteaa Tarasenko Venäjästä.
Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön mukaan yli 360 opetusrakennusta on tuhoutunut ja yli 3 400 vaurioitunut Venäjän hyökkäyssodassa.
– Venäjän joukot tuhoavat kouluja ja yliopistoja, lastentarhoja ja orpokoteja, ministeriön sivuilla kerrotaan.
