Suomi on ottamassa vetovastuuta Ukrainan sodan ympäristötuhojen korjaamisessa ja dokumentoinnissa osana rauhansuunnitelmaa. MTV Uutisten toimittaja Niko Nurminen tapasi Ukrainan ympäristöministerin Ruslan Striletsin Kiovassa.
Suomi on ottamassa vetovastuuta Ukrainan ympäristötuhojen korjaamisessa osana Ukrainan rauhansuunnitelmaa, ja työ alkaa konkretisoitua tänä keväänä.
– Suomen ja Ukrainan yhteistyö tuhojen kartoittamisessa on hyvin tärkeää. Sodasta huolimatta ympäristövaikutuksia ei voi jättää huomiotta. Olen vakuuttunut, että tiedonkeruu ja sen laatu nousevat suomalaisten tuella, kertoo Ukrainan ympäristöministeri Ruslan Strilets kertoo MTV Uutisille.
MTV Uutisten toimittaja Niko Nurminen tapasi Striletsin Kiovassa.
Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut laajoja ympäristötuhoja, ja Ukraina on arvioinut tähän mennessä kartoitettujen ympäristötuhojen mittaluokaksi 65 miljardia euroa.
– Jotkin osat Ukrainan ekosysteemistä on menetetty ikuisiksi ajoiksi Kahovkan padon tuhoamisen vuoksi, Strilets kertoo.
Ympäristötuhoja on syntynyt esimerkiksi Kahovkan padon räjäyttämisestä ja sen aiheuttamista tulvista, sekä asbestista ja muista saasteista, joita leviää ympäristöön Venäjän tuhoamista asutuskeskuksista.
Osa Zelenskyin rauhansuunnitelmaa
Ympäristötuhojen pysäyttäminen ja kartoittaminen on yksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelman tavoitteista, joita on kaikkiaan kymmenen.
Suomi, Saksa ja Bulgaria jakavat vastuun ympäristötuhoja koskevan tavoitteen edistämisestä.
Lue lisää: Satelliittikuvat näyttävät sodan tuhot Ukrainassa – kokonaisia asuinalueita on pyyhkiytynyt pois
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomi kanavoi työhön joitakin miljoonia euroja esimerkiksi ulkoministeriön kehitysyhteistyön kautta, ja tarjoaa lisäksi asiantuntemusta ja koulutusta ympäristöhaittojen kirjaamiseen ja korjaamiseen Ukrainassa.
– Suomen panos pitää sisällään esimerkiksi rahoitusta Ukrainan ympäristöasiatuntijoiden työlle, jossa dokumentoidaan Venäjän aiheuttamia tuhoja, jotta Venäjä saadaan vastuuseen. Ja myös etsitään keinoja korjata ihmisten elinympäristöä turvalliseksi.
Tähän mennessä Ukraina on saanut dokumentoitua noin neljätuhatta ympäristörikosta.
Ukrainalaiset ovat käyneet Suomessa hakemassa oppeja ympäristötuhojen dokumentointiin ja korjaamiseen, ja Mykkänen puolestaan aikoo itse matkata lähiaikoina Ukrainaan tapaamaan kollegojaan ja vauhdittamaan työtä. Suomessa päävastuussa asiaa koordinoi ulkoministeriö, jonka kautta esimerkiksi rahoitus kanavoidaan.
Vaikka Venäjän kaikki länsimaissa jäädytetyt varat ohjattaisiin Ukrainan ympäristötuhojen paikkaamiseen, jäisi paketti vajaaksi, Ukrainan ympäristöministeri Strilets sanoo MTV Uutisille.
– Olen varma siitä, että Venäjän ulkomailla jäädytetyt varat kokonaisuudessaankaan eivät riitä korvaamaan edes kymmentä prosenttia kaikesta Ukrainan ympäristölle aiheutuneesta tuhosta.