26 vuotta sitten uponneen Estonian kohtalo on noussut uuteen keskusteluun dokumenttisarjan myötä, jossa kyseenalaistetaan virallinen selitys traagisesta tapahtumasta. Tutkija Kai Valonen kritisoi dokumentissa esitettyjä tietoja.
Onnettomuustutkintakeskuksen muiden onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tapahtumien johtava tutkija Kai Valonen ei usko, että Estonia upposi aluksesta löytyneen reiän vuoksi.
Laivasta löytynyt uusi reikä ja siihen liittyvä teoria esitetään DPlayn uudessa dokumenttisarjassa.
– Tutkinta valmistui ennen kuin tulin Otkesiin töihin, mutta olen käsitellyt aineistoa sen jälkeen ja keskustellut paljon Estoniaa silloin aikoinaan tutkineiden kanssa. Olen päätynyt itse samaan kuin muut tutkinnassa olleet, Valonen kertoo.
Lue myös: Estonialta pelastuneet olisivat kuulleet, jos rungon reikä olisi syntynyt ennen uppoamista – "Lähteehän siitä ihan kauhea ääni"
Ensimmäisten ihmisten joukossa Estonian turmasta raportoinut toimittaja Kari Lumikero tiesi jo laivan kyljessä olevasta reiästä – "Vähän niin kuin vanha uutinen uudelleen lämmitettynä"
Estonian onnettomuus on hänen mukaansa selitetty aukottomasti.
– Ensin visiiri murtui irti ja silloin on väistämätöntä, että myös ajoramppi aukeaa ja silloin vettä tulee autokannelle. Se on ainut, mikä selittää sen, että laiva voi kallistua näin nopeasti. Se myös selittää, että laiva upposi kyljelleen kallistuneena ja perä edellä.
Valosen mukaan "reikäteoria" vaatisi sen, että alukseen olisi samaan aikaan tullut reikä myös toisaalle jostakin syystä.
– Sehän tuntuu aika mahdottomalta. Jos reikä tulisi autokannen alapuolisiin osiin, eli vesilinjan alle, niin silloin laiva uppoaisi eri tavalla. Laiva menisi silloin pystyssä suoraan alaspäin, Valonen täsmentää.
Valonen ei usko, että löytynyt reikä muuttaa raportissa kerrottuja keskeisiä johtopäätöksiä.
Reikä on aluksen oikealla puolella
Valosen tiedon mukaan dokumentissa esitettävä reikä on laivan oikealla puolella, eli sillä puolella, joka on ollut meren pohjaa vasten kaikki vuodet.
– Se on ollut tutkijoillekin jo silloin 90-luvulla selvää, että kun laiva on iskeytynyt pohjaan, niin joitakin vaurioita siellä on. Uskoisin näin, että nyt on kyse sellaisesta reiästä mikä on tullut pohjaan iskeytymisestä.
Valonen toistaa uudestaan, että laiva ei ole voinut upota kyseisen reiän vuoksi.
– Sen on ollut pakko tulla myöhemmin. Looginen selitys olisi, että se on tullut pohjaan iskeytyessä.
Kyseistä reikää ei ole aiemmin näkynyt materiaaleissa, joita kuvattiin esimerkiksi 90-luvulla toista sataa tuntia. Valtosen mukaan tämä selittyy muun muassa kyseisen ajan tekniikalla.
”Onnettomuustutkinnan tarkoitus on saada turvallisuutta parannettua”
Valtosella ei ole tietoa siitä, onko Estoniasta tulossa uutta tutkintaa. Hän ei kuitenkaan usko keskeisten johtopäätösten muuttuvan.
– Onnettomuustutkinnan tarkoitus on saada turvallisuutta parannettua. Jos riittävän hyvällä todennäköisyydellä ollaan saatu selville mitä onnettomuudessa on tapahtunut, niin sitten ne korjaavat toimet voidaan tehdä.
Estonian jälkeisiä korjaavia toimia ovat olleet keularakenteiden vahvistaminen monissa laivoissa ja vaatimusten muuttuminen. Valtosen mukaan nykyään ei ole mahdollista, että laivan visiiri putoaisi tai ramppi aukeaisi.
– Tämä on se tärkein asia. Meillä on näitä uusia tragedioita ihan riittävästi tässä, niin koitetaan torjua niitä sitten jatkossa myös.