Viro haluaa uuden Estonia-tutkinnan, suomalaistutkija tyrmää uutuusdokumentin väitteet: "Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton"

Dokumenttisarjan mukaan aluksen kyljessä olisi ollut suuri reikä, korkeudeltaan neljä metriä. Aiemmin reikä olisi ollut osittain merenpohjan peitossa, kirjoittaa ruotsalaislehti Aftonbladet.

– Ei taida olla muuta tutkintaa, jota on yritetty kiistää yhtä paljon kuin Estonia-tutkinta. Silti 1990-luvun lopulla julkaistun raportin johtopäätökset pitävät edelleen. Se on hyvin tehty tutkinta, Valonen kirjoittaa Twitterissä.

– Loppuraportin johtopäätökset pitävät edelleen hyvin. Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton, hän jatkaa.

Valonen korostaa, että onnettomuustutkijoilla ei ole onnettomuuksien syiden suhteen mitään omia intressejä.

– Meille on oikeastaan yhdentekevää, mitkä syyt ovat, kunhan saamme ne luotettavasti selville. Tutkinnan tarkoitus on turvallisuuden parantaminen.

Aluksen runko liikkunut uppoamisen jälkeen

Suomessa dokumentin etukäteen yksinoikeudella katsonut Iltalehti kuvailee, kuinka dokumenttia varten käytössä ollut sukellusrobotti laskeutuu aluksen luokse. Lehden mukaan näkyvyys syvyyksissä on erinomainen.

Iltalehden mukaan Estonian hylky makasi vuonna 1994 merenpohjassa 120 asteen kulmassa.

Vuonna 2019 kallistuskulma oli lehden mukaan 132 astetta. Aluksen tyyrpuurin puoli, jolla se lepää merenpohjassa, on nyt enemmän esillä.

Dokumentin mukaan reikä olisi laivan tyyrpuurin puoleisella kyljellä. Aluksen rungon liikkumisen selittää pehmeä savinen merenpohja.

Onnettomuutta tutkineet viranomaiset ovat aiemmin kiistäneet väitteet rungossa olleesta reiästä. Virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan Estonian uppoaminen johtui aluksen keulavisiirin irtoamisesta kovassa merenkäynnissä.

Se johti veden syöksymiseen aluksen autokannelle ja lopulta laivan uppoamiseen.

Viro haluaa uuden teknisen tutkinnan

Viron pääministeri Jüri Ratas sanoo Viron yleisradion ERR:n sivuilla, että dokumentissa esitettyjen väitteiden vuoksi on tehtävä uusi vedenalainen tutkimus.

– Estonian uppoamiseen liittyvien uusien esille tulleiden seikkojen vuoksi on tehtävä uusi tekninen tutkinta. Meidän mielestämme tekniseen tutkintaan on sisällytettävä vedenalaisia tutkimuksia, ja olemme informoineet siitä Suomea ja Ruotsia, Ratas kertoi.

Rataksen mukaan uuden teknisen tutkinnan pitäisi sisältää myös merenpohjan kartoituksen ja hylyn tutkinnan.

Hän lisäsi, että vedenalaiset tutkimukset tehtäisiin Estonian hautarauhaa kunnioittaen.

Estonian uppoamisessa kuoli 852 ihmistä ja pelastui 137.