Dominick Arduin halusi olla ensimmäinen nainen Pohjoisnavalla. Tämän unelman tavoittelu maksoi hänen henkensä.
Tämä juttu julkaistiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2018. MTV Uutiset julkaisee vuoden luetuimpia juttuja uudelleen loppuvuoden kunniaksi.
14 vuotta sitten, 5. maaliskuuta 2004, alkoi ranskalais-suomalaisen seikkailijan Dominick Arduinin matka kohti Pohjoisnapaa. 44-vuotias Arduin halusi kirjoittaa nimensä historiaan ja olla ensimmäinen nainen, joka valloittaa yksin maantieteellisen pohjoisnavan.
Varpaat amputoitiin
Arduin oli pyrkinyt Pohjoisnavalle jo vuotta aiemmin. Tuolloin yritys päättyi jo viikon kuluttua sen alkamisesta, kun hän putosi railoon ja hänet evakuoitiin. Valtaosa pahoin paleltuneista varpaista jouduttiin lopulta amputoimaan sveitsiläisessä sairaalassa.
Maantieteelliselle pohjoisnavalle Arduin ei koskaan päässyt. Hänen kohtalonsa on herättänyt joukon kysymyksiä siitä, mitä lopulta tapahtui.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:36
Osa uskoo Arduinin hukkuneen jään petettyä hänen altaan, yhden teorian mukaan hän ei olisi lähtenyt matkalle ollenkaan. Onpa julkisuudessa liikkunut tarina siitäkin, että hän olisi hiihtänyt kotiinsa Kiilopäälle tai jäänyt asumaan Siperiaan.
Valloitusyrityksen lähtöpaikaksi valikoitui Pohjois-Siperiassa Severnaja Zemljan pohjoisimman saaren kärjessä sijaitsevan Cape Arcticheskiy, josta matkaa Pohjoisnavalle on noin tuhat kilometriä.
Joinakin vuosina täältä lähdettäessä ongelmaksi muodostuvat avovesivesialueet. Keväällä 2004 avovettä oli paljon, mutta Arduinin oli tarkoitus ylittää nämä pätkät meloen. Näitä ylityksiä varten hänellä oli mukanaan pieni lasten kajakki.
Satelliittipaikannin mykistyi
Yhteydenpitoa varten Arduinilla oli satelliittipuhelin sekä paikannuslaite. Viimeisen kerran hän oli yhteydessä satelliittipuhelimellaan perjantaina 5. maaliskuuta lähdettyään hiihtämään Cape Arcticheskiystä 75-kiloinen ahkio perässään kohti avoveden reunaa.
Se, mitä tämän jälkeen tapahtui, on pelkästään arvailujen varassa. Satelliittipaikannin antoi viimeisen kerran signaalin varhain lauantaiaamuna 6. maaliskuuta klo 4.35 Suomen aikaa. Sen jälkeen laite mykistyi.
Marraskuussa vuonna 1988 Tuomo Jantunen, Suomen Ladun silloinen toiminnanjohtaja, on hiihtämässä valaistua latua Kiilopäältä kohti Laanilaa, kun hänen ohitseen hiihtää nuori nainen kovaa vauhtia.
Tuomo Jantunen kirjoittaa ensikohtaamisestaan Dominick Arduinin kanssa ja hänen myöhemmistä vaiheistaan Kiilopään kiehisiä -blogissa.
– Minullakaan ei ollut mikään hidas vauhti, mutta tämä noin 160 senttiä pitkä nainen näytti työntelevän perinteisestä oikein reipasta tahtia, Jantunen kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vuonna 1998 Aruidin osallistui Eco-Challenge-seikkailukilpailuun Marokossa. Arduinin lisäksi joukkueessa oli nykyinen kansanedustaja Tom Packalén, Jari Salonen ja Panu Kanniainen.Lehtikuva
Lapista tuli uusi koti
Tämä oli Jantusen ensimmäisen kohtaaminen Dominick Arduinin kanssa. Seuraavana aamuna Jantunen kyseli, kuka hiihtolenkillä hänet ohittanut nuori nainen oli. Vastaukseksi Jantunen sai, että kyseessä on ranskalainen, kioskissa ja keittiössä työskentelevä harjoittelija.
Pian Jantunen tapasikin 26-vuotiaan Arduinin, joka kertoi saapuneensa Ranskasta Suomeen ja Kiilopäälle pari kuukautta aikaisemmin. Suomessa hän oli käynyt pari kertaa aikaisemmin ja tuntui viihtyvän Lapissa. Kiilopäästä ja Lapista tulikin Arduinin koti hänen loppuelämäkseen. Lapin-vuosien aikana hän sai myös Suomen kansalaisuuden.
Kioskista ja keittiöstä Arduin siirtyi opashommiin kohoten lopulta Kiilopäällä ohjelmapalveluyrityksen toimitusjohtajaksi. Arduin hallitsi monenlaiset erätaidot- ja opastukset, mutta hänen sydäntään lähellä oli erityisesti maastopyöräily. Lumikenkäilyn aloittaminen Kiilopäällä 1990-luvulla on Arduinin ansiota sekin.
Jantunen muistelee, että monilla Lapin hiihtokeskuksilla meni 1990-alussa huonosti. Hänen mukaansa on paljolti kiittäminen Arduinia siitä, että Kiilopää pelastui konkurssilta. Hän onnistui saamaan suuria kansainvälisiä matkailuryhmiä majoittumaan Kiilopäälle.
"Hän sanoi selviävänsä"
Jantusen mukaan oli yllätys, että Arduin lähti niin pian toiselle yritykselleen valloittaa Pohjoisnapa.
– Se oli aivan ihmetyksen aihe kaikille, myös minulle. Varpaat poissa, ihmiset eivät paljon edes voi kävellä, mutta hän töpötteli aivan ihmeellisellä tavalla niiden jalkojensa kanssa. Jouduin toppuuttelemaan häntä paljon: muista, että Luoja ja luonto ovat sinua vahvempia. Hän vain sanoi, että kyllä selviää ja että tavataan Pohjoisnavalla, Jantunen muistelee MTV Uutisille.
Jantunen työskenteli yli 15 vuotta Arduinin esimiehenä.
– Se (katoaminen) oli iso asia. Muistan, kun olin Huomenta Suomessa ja selostin tapahtunutta, en ilman kyyneleitä siitä selvinnyt. 15 vuoden ajan hän soitti melkein joka päivä, jopa retkiltäänkin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:52
Mitä oikeasti tapahtui?
Katoamisen jälkeen huhut Arduinin kohtalosta kävivät villeinä. Asiaa selviteltiin myös Sven Pahajoen kirjassa Dominick Arduin - seikkailijan salaisuus. Pahajoki kertoo Seura-lehden haastattelussa, ettei usko Arduinin kuolleen.
Hänen mukaansa Arduin ajautui elämässään henkiseen ja taloudelliseen umpikujaan ja päätti siksi kadota. Pahajoki sanoo Seurassa, että Arduinin yritys hiihtää Pohjoisnavalle oli liian epätoivoinen ollakseen todellinen.
– Siinä on niin monta järjetöntä asiaa. Mie en usko, että se hukkui ja kuoli, Pahajoki kertoo haastattelussa.
Pahajoen mukaan Arduin valehteli useista asioista elämässään. Jantunenkin myöntää, että Arduinin tarinat olivat uskomattomia, eivätkä ne aina olleet todenperäisiä.
Joku näki Arduinin rautatieasemalla?
Hän muistelee tapausta, jossa Arduin kertoo polvessaan olleesta syövästä ja arveli sen levinneen käteensä. Lääkärin tekemässä tarkastuksessa ”syöpä” paljastui lopulta liian kovan rasituksen aiheuttamaksi tenniskyynärpääksi.
– Sain kerran myös kiinni hänet valheesta, jossa hän suurenteli kilpailusaavutuksiaan muun muassa olympialaisissa. Pyysin, ettei hän enää koskaan puhuisi minulle totuudenvastaisesti. Ja näin myös tapahtui, mutta melkoinen satujen kertoja hän oli tuntemattomien keskuudessa.
Huhtikuussa 2005 Kalevassa julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin suomalaisnaisen nähneen Arduinin Münchenin rautatieasemalla. Tiedon lehti oli saanut Pahajoelta, jonka oli puolestaan saanut sähköpostia Arduinin nähneeltä naiselta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Arduin työskenteli Suomen Ladun tunturioppaana Kiilopäällä Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Arduin oli kokenut eränkävijä ja seikkailu oli hänen intohimonsa.Lehtikuva
Ystävä: Tämä oli Arduinin suurin virhe
Jantunen ei usko Pahajoen teoriaan tahallisesta katoamisesta. Hänen mukaansa Arduinin suurin virhe oli lähteä yrittämään Pohjoisnavalle yksin.
– Vaikka hän kulki suureksi osaksi yksin magneettiselle pohjoisnavalle muutama vuosi aikaisemmin, niin silloin muita vaeltajia oli vähintään muutaman päivämatkan päässä. Arduin oli luonteeltaan erakko, ja hän tavoitteli liian suuria, Jantunen sanoo.
Matkanjärjestäjä Bernard Buiguesin mukaan Arduin oli lähtenyt toisena vaelluspäivänään ylittämään laajaa jääaluetta. Lähtöhetkellä jää oli riittävän paksua, mutta myöhemmin puhkesi myrsky ja jää Arduinin alta rikkoutui. Ahkion kanssa liikkuvan oli mahdoton pelastautua.
Arduinin löytämiseksi järjestettiin useita etsintälentoja, mutta ne kaikki päättyivät tuloksettomina.
Ehkä yksi erikoisimmista Arduiniin liittyvistä asioista koskee toimittaja Antero Raevuoren tekemää puhelua muutama vuosi Arduinin katoamisen jälkeen.
Lukuisia lehtijuttuja seikkailijasta kirjoittanut Raevuori kertoo, että oli tyhjentämässä puhelimensa muistia turhista numeroista, kun törmäsi Arduinin numeroon.
– Uteliaisuus heräsi ja soitin numeroon. Puhelimeen vastasi nainen ranskaksi.
Raevuori katkaisi puhelun, mutta soitti hetken kuluttua uudelleen. Numeroon ei enää saatu yhteyttä.
– Aivan 100-prosenttisesti en usko, että hän on kuollut. Hän voisi olla elossa jossain, Raevuori sanoo MTV Uutisille.
Arduin julistettiin kuolleeksi Lapin käräjäoikeudessa syyskuussa 2005.
