Hittikirja Da Vinci -koodi kuvasi Temppeliherrain ritarikunnan salaperäisenä järjestönä. 900 vuotta vanhan ritarikunnan toiminta kasvaa myös Suomessa, mutta järjestön pitkäaikainen jäsen, tietokirjailija Reima T. A. Luoto kumoaa salaseuraväitteet.
Luoto päätyi mukaan Temppeliherrain ritarikuntaan 15 vuotta sitten kuultuaan vanhalta opiskelu- ja armeijakaveriltaan järjestön toiminnasta. Häneen vetosivat ritarikunnan perusarvot ja historia.
– Minua on aina kiinnostanut historia ja ristiretkien historia. Siinä on ollut niin monenlaisia erilaisia totuuksia, Luoto sanoo.
Temppeliherrain ritarikunta kuvaa olevansa tänä päivänä sotilaallinen ja kristillinen perinnejärjestö, joka pyrkii edistämään rauhaa Lähi-idässä rauhanomaisin keinoin.
Järjestön juuret ulottuvat 900 vuoden päähän ristiretkien aikaan. Ritarikunta perustettiin Jerusalemissa vuonna 1118 suojelemaan Euroopasta tulevia pyhiinvaeltajia. Tänä päivänä järjestöllä on toimintaa 26 eri maassa.
Suomeen perustettiin ritarikunnan oma suurpriorikunta eli kansallinen yksikkö vuonna 1986. Sillä on tällä hetkellä noin 400 jäsentä ja toimintaa kymmenessä kaupungissa.
Tänä vuonna järjestön toiminta Suomessa kasvaa jälleen, kun ritarikunnan tuorein komentajakunta aloittaa toimintansa Kuopiossa lauantaina. Samalla järjestön uusia jäseniä lyödään ritareiksi juhlallisin menoin.
Uusille jäsenille valkoinen kirkkoviitta
Luodon mukaan mielikuviin salaseuratoiminnasta törmää silloin tällöin. Hän arvelee, että niitä ylläpitävät osaltaan vanhat perinteet, joita seurataan ritarikunnan virallisissa tilaisuuksissa.
– Juhlatilaisuuksissa, kuten investituurassa ja ritariksi lyömistilaisuuksissa, noudatetaan vanhaa kaavaa jäseneksi ottamisessa. Ne olivat ennen salamenoja, vaikkeivat ne enää mitenkään salaisia ole, Luoto sanoo.
Uudet jäsenet lupautuvat noudattamaan järjestön sääntöjä ja Suomen lakia. He saavat temppeliherrojen valkoisen kirkkoviitan, jota koristaa punainen temppeliherrain risti. Kuopiossa seremonia suoritetaan lauantaina kaupungin tuomiokirkossa.
Suomessa temppeliherrat eivät kuitenkaan ole yhtä näkyviä katukuvassa kuin muualla Euroopassa.
– Unkarissa ja Maltalla mennään viitoissa tavallisiin sunnuntaimessuihin ja temppeliherroilla voi olla oma penkkirivi kirkossa, mutta me tällä pukeudumme niihin vain omissa tilaisuuksissamme, Luoto selittää.
Virallisissa tilaisuuksissa esillä ovat myös 1100-luvulta peräisin olevat säädökset ja periaatteet.
– Vanhat kirjoitukset säännöistä ja periaatteista luetaan ja toistetaan, Luoto kertoo.
Luoto vertaa ritarikunnan toiminnan olevan pohjimmiltaan samanlaista kuin maanpuolustusjärjestöissä. Usein tapaamisissa tutustutaan moderniin historiantutkimukseen, ja järjestö tekee vuosittain retkiä temppeliherrojen historiallisiin kohteisiin maailmalla.
Luodon mukaan hyväntekeväisyydellä on tärkeä rooli ritarikunnan toiminnassa. Suomessa järjestö on tukenut muun muassa Kirkon ulkomaanavun työtä.
10–20 uutta jäsentä vuodessa
Vuosittain ritarikuntaan liittyy Suomessa 10–20 uutta jäsentä. Luodon mukaan temppeliherrat eivät tee varsinaista värväystyötä. Uudet jäsenet löytyvät usein nykyisten jäsenten tuttavapiiristä, vaikka periaatteessa järjestöön liittyminen on mahdollista muillekin.
– Kaverit juttelevat toisilleen ja houkuttelevat mukaan, Luoto selittää.
Luodon mukaan suurin osa jäsenistä alkaa olla eläkeiässä, mutta viime vuosina jäsenkunta on nuorentunut. Moni on aiemmin ollut mukana maanpuolustusjärjestöissä.
Temppeliherrat hyväksyvät Suomessa toistaiseksi jäsenikseen vain miehiä.
Samat taistelut jatkuvat
Luoto arvioi salaseurauskomusten kumpuavan myös siitä, että ritarikunnasta tiedetään vähän. Luodon mukaan järjestössä onkin pohdittu, pitäisikö sen nostaa profiiliaan ja ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin nykyistä voimakkaammin.
Luoto laittoi muutama vuosi sitten temppeliherrojen historian suomeksi yksien kansien väliin kirjassaan Temppeliherrat – todellisuus ja myytit.
Hengellisen ritarikunnan historiaa peratessaan Luoto yllättyi siitä, että tänä päivänä käydään samoja taisteluja kuin ristiretkien aikaan lähes vuosituhat sitten.
– Ristiretkihistoriaa on kerrottu pitkälti niin, että muslimit ja kristityt olivat vastakkain. Niinhän se oli suurissa linjoissa, mutta suuria taisteluja niiden välillä oli melko vähän, Luoto kertoo.
–Sen sijaan oli pikkunahinoita, joissa kristityt ja muslimit taistelivat yhdessä toisia muslimeja vastaan. Eurooppalaisten politiikka oli samaa kuin tänäänkin, eli pidetään muslimit napit vastakkain, niin he eivät pääse yhdistämään voimiaan.
Näiden konfliktien ratkaisua järjestö pyrkii edistämään rauhanomaisesti Lähi-idässä. Luodon mukaan hyväntekeväisyydellä on tärkeä rooli ritarikunnan toiminnassa Suomessa.
Kansainvälisten järjestöjen näkyvimpiä projekteja ovat kaikille uskontokunnille avoimet koulut, joita ritarikuntakin ylläpitää Palestiinan alueella.