Vapaamuurarit haluaa päästä eroon salaisen herrakerhon imagostaan – yhdestä asiasta järjestö kuitenkin vaikenee

Astumme Suomen Suurloosin suurmestari Jukka Viinasen kanssa yhteen kolmesta Helsingissä sijaitsevasta istuntosalista. Katto on kuin tähtitaivas. Ympärillä lukuisia symboleita, joiden merkitystä voi vain arvailla. 

Vapaamuuraritoiminta on  hyveiden ja arvojen omaksumista. Opetuksessa esiin nousevat neljä antiikin hyvettä: harkitsevaisuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Opetusmetodeista kuitenkin vaietaan. 

 – Siinä ei ole sinänsä mitään salattavaa, mutta se on meidän opetusmenetelmämme. Jos se paljastetaan etukäteen tulevalle jäsenelle, se menettää yllätyksellisyytensä, suurmestari Jukka Viinanen sanoo.

– Olemme myös sitoutuneet siihen, että opetuksesta ei kerrota, mutta se perustuu eräänlaiseen näytelmään, jossa kokelas tai pyrkijä enemmänkin tuntee sydämessään sen opetuksen enemmän kuin näkee sen tai lukisi kirjasta, Viinanen selittää. 

Suomessa erikoisuutena Sibeliuksen rituaalimusiikki.

– Meidän säveltäjämestarimme Jean Sibelius, joka oli ensimmäisiä suomalaisia vapaamuurareita, on säveltänyt meille rituaalimusiikin, joka on tärkeä osa meidän rituaalejamme.

"Ei mitään naisia vastaan"

Suomalaisten vapaamuurareiden keski-ikä on 62 vuotta ja ikähaarukka noin 25-vuotiaasta 100-vuotiaaseen.

Miten vapaamuurariksi sitten pääsee?

–  Kunnon mies, jolla on kaksi suosittelijaa, jotka tietävät tämän kunnon mieheksi, Viinanen kertoo.

 Hakijan täytyy olla myös täysi-ikäinen mies, joka uskoo yhteen Jumalaan.

Kunnon naisilla ei ole järjestöön vieläkään asiaa. 

–Monisatavuotinen peruskirjamme kieltää naisten osallistumisen, Viinanen pahoittelee.

Suurmestarin  mukaan järjestössä ollaan kuitenkin tietoisia paineesta tehdä muutoksia järjestön toimintaan. Vapaamuurarien edelleen voimassa oleva perussääntö on vuodelta 1723.

Ei väittelyitä uskonnosta tai politiikasta

Istunnot järjestetään kerran kuussa. Ne kestävät kaksi tuntia ja sen jälkeen veljesillallinen toiset kaksi tuntia. Veljesillallisen aikana ei puhuta uskonnosta tai politiikasta. 

– Kun tätä järjestöä aikanaan perustettiin 1600-luvun lopulla, nämä olivat arkoja aiheita.

– Tuolloin oli käyty uskonsotia ja poliittisesti oli hyvin epävakaata Eurooppassa. Tämä  on silloin päätynyt peruskirjaan, että näistä ei sitten puhuta, Jukka Viinanen selittää. 

– Me puhumme toki Ukrainan sodasta tai muusta, mitä maailmassa tapahtuu, mutta väittelemään uskonnosta tai politiikasta ei ryhdytä. 

Jukka Viinanen kertoo kieltäneensä yhteydet Venäjän suurloosiin eli keskusjärjestöön  Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vapaamuurarijärjestöllä ei kuitenkaan ole yhteiskunnallista tai poliittista ohjelmaa. 

Olet itse ollut vapaamuurari 37 vuotta. Mitä sinulle itsellesi jäsenyys on antanut?

– Paljon. Olen yrittänyt ymmärtää itseäni paremmin eli miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn. Miten pitäisi käyttäytyä paremmin ja oppia elämään meidän hyveidemme mukaan.

– Se on antanut normaalissa työelämässä, mikä on sattunut minun kohdallani olemaan varsin hektistä, niin sellaisen tilaisuuden keskittyä meidän hyveitten pohdiskeluun piirissä, missä ei ole häiriöitä.

– Mutta en sano, että olisin oppinut riittävästi, suurmestari Jukka Viinanen naurahtaa