Liike paljastaa, mutta antaa myös suojaa, suomalaisupseeri toteaa.
Ukrainan armeijan 43. tykistöprikaati on julkaissut videon, jonka se väittää olevan kuvattu Koillis-Ukrainan Kupjanskin lähettyvillä. Videon kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu.
Videolla näkyy, miten väitetysti Venäjän armeijan BM-21 Grad -raketinheitinjärjestelmä tulittaa tuntemattomaan kohteeseen, jonka jälkeen se lähtee ajamaan.
BM-21 Gradin tulitoimintaa seuraa lennokki, joka lähtee seuraamaan raketinheitintä. Ajomatka päättyy metsän reunalle, johon parkkeeraa pian myös toinen raketinheitinjärjestelmä. Syykin on selvä: Kyse on ilmeisesti raketinheittimien ammusvarikosta.
Ukrainan tykistöprikaatin julkaisemalla videolla väitetään, että raketinheittimiä ja ammusvarikkoa vastaan ammutaan Yhdysvaltain antaman HIMARS-raketinheittimen ohjus.
Lopputulos vaikuttaa videon perusteella siltä, että ammusvarikko räjähtää, minkä lisäksi raketinheittimet vaurioituvat tai tuhoutuvat. Tiedossa ei ole, mikä on paikalla olleiden sotilaiden kohtalo.
– Liike paljastaa, mutta antaa myös suojaa. Videon kaltaisessa avoimessa maastossa tiivis ryhmitys BM-21-raketinheittimien latausasemassa ei mene kategoriaan "parhaat käytänteet", kommentoi videota yleisesikuntaupseerikurssilainen Lauri Torniainen viestipalvelu X:ssä.
– Seuraukset ilmenevät videolla, hän päättää.
Lue myös: Putinilta kaksi paljastavaa sanaa – Venäjällä ylistetty panssarihyökkäys kuivuu kasaan
Lennokki valvoo sotaa
Jutun alussa oleva video näyttää selkeästi sen, mistä esimerkiksi everstiluutnantti Mika Mäenpää on kirjoittanut. Vaikka erilaisten lennokkien tekemät tuhotyöt ovat saaneet runsasta huomiota Ukrainan sodassa, saattaa niiden merkittävin rooli modernilla taistelukentällä olla tiedustelu.
Esimerkkivideon dronen tekemästä tuhotyöstä voit katsoa alta.
0:24
Sekä Ukraina että Venäjä ovat julkaisseet useita esimerkkejä tapauksista, joissa lennokkeja käytetään tehokkaasti vihollisen raskaan kaluston havaitsemeen ja epäsuoran tulen ohjaamiseen.
Videolla ammusvarasto vaikuttaa kuvamateriaalin perusteella huomattavasti pienemmältä kuin mitä Venäjä käytti sodan alkuvaiheessa, jolloin tykistöammukset oli hyvin usein varastoitu keskitetysti.
Suuret ammusvarastot eivät olleet Venäjän kannalta ongelma niin pitkään kuin Ukrainalla ei ollut juuri kykyä iskeä niitä vastaan. Tilanne muuttui kesällä 2022, jolloin pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimet tuhosivat nopeasti merkittävän määrän ammusvarastoja.
Tämä pakotti Venäjää muuttamaan ammusvarastomalliaan siten, että kranaatit ja raketit hajasijoitettiin, minkä lisäksi suurempia varastoja siirrettiin kauemmas eturintamasta.
Kesän 2022 jälkeen Storm Shadow - ja ATACMS-ohjukset ovat kasvattaneet Ukrainan kaukovaikutteisen asearsenaalin kokoa, joskaan kumpiakaan ohjuksia Ukraina ei tiettävästi ole saanut käyttöönsä erityisen suuria määriä.
– Toiminta vaikeutuu, mutta sen kanssa opitaan elämään, Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja (kok.) Pekka Toveri kommentoi MTV Uutisille ATACMS-ohjuksien vaikutusta Venäjän toimintaan.