Suomalainen eläkkeelle silmät ummessa

Suomalainen siirtyy usein eläkkeelle silmät ummessa, valmistautumatta muutokseen sen enempää henkisesti kuin taloudellisestikaan. Vain joka neljäs 50-59-vuotias on tehnyt tai on edes aikeissa tehdä jonkinlaisia järjestelyjä eläkevuosiensa varalle. Lääketietokeskuksen, Lääkäriliiton ja Apteekkariliiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia tästä ikäryhmästä on hankkinut yksityisen eläkevakuutuksen ja vain viisi prosenttia on kartuttanut säästötiliään eläkepäivien varalle. Yksityinen sairauskuluvakuutus on vain yhdellä prosentilla vastaajista.

"Luottavaisia tai lyhytnäköisiä"

Näin selvä varautumisen puute kertoo, että kansalaiset joko luottavat vahvasti eläkejärjestelmään tai sitten he ovat lyhytnäköisiä, sanoo Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Yksikään lähes tuhannesta vastaajasta ei odottanut saavansa perintöä. Liki puolet kyselyyn vastanneista ei osannut nimetä mitään yksittäistä asiaa, mikä heitä eläkkeelle jäämisessä huolettaisi. Neljäsosa vastanneista kantoi kuitenkin huolta toimeentulosta ja viidesosa omasta terveydestään.

Eläkkeellä on aikaa rentoutua

Kansalaisten huolettomuudesta kertoo se, että eläkepäivien sisällöksi ihmiset kaavailevat yleisimmin matkustelua ja jonkun uuden harrastuksen aloittamista. Nämä vaihtoehdot viehättivät 28 prosenttia vastaajista. Mökkeilyn mainitsi tulevien eläkepäivien ajankuluksi 11 prosenttia vastanneista.

Siimes uskoo, että tulevaisuuden eläkeläiset ovat terveyspalvelujen kuluttajina entistä vaativampia. Hän epäilee kuitenkin, ettei hyvälläkään eläkkeellä saa räätälöityjä palveluja, ellei mitään ole etukäteen pistetty säästöön.

Eläkkeelle siirtyminen voi olla kriisi

Ansiotyötä ei voi aina vähentää asteittain esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä ja yhtäkkinen muutos voi aiheuttaa eläköitymisen kriisin. Kun muutokseen ei ole ehtinyt valmistautua, voivat eläkepäivät tuoda tullessaan levottomuutta, ärtyisyyttä, masennusta, yksinäisyyttä sekä alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttöä, sanoo psykiatri Teuvo Koskinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Aluksi useimpien mielestä on hauskaa päästä eläkkeelle, kun tarjoutuu vihdoin tilaisuus levätä. Muutaman viikon päästä on kuitenkin levätty tarpeeksi ja ei olekaan mitään tekemistä. Tai sitten on tunnollisesti tehtävä kaikki ne työt, jotka on lykännyt eläkepäiviksi, kuvailee Koskinen. Hän kehottaakin eläkeikää lähestyviä suunnittelemaan uutta elämänvaihetta etukäteen. Vanhojakin ystävyyssuhteita ja harrastuksia voi kaivaa esiin.

Ikärasismi syynä varhaiseen eläköitymiseen?

Tutkimuksen mukaan suurin osa 50-59-vuotiaista pitää nykyistä joustavaa 63-68-vuoden eläkeikää sopivana, vaikka eläkkeelle aiotaan kuitenkin jäädä keskimäärin 61-vuotiaina. Todellisuudessa eläkkeellä siirrytään keskimäärin noin 59 vuoden iässä. Näin varhaista eläköitymistä selittää lääkintöneuvos Santero Kujalan mukaan muun muassa ikärasismi, jota perässä tulevat ikäluokat ruokkivat. Yhä nuorempia työntekijöitä on alettu pistää pois, Koskinen arvelee, että työyhteisö voi herättää myös pelkoa ajautumisesta työpaikan arvottomaksi hylkiöksi. Eläkkeelle siirtyminen voi tarjota myös kunniallisen vetäytymiskeinon ennen saneerausta.

(MTV3-STT)