Suljetussa nettiryhmässä haaveillaan keskitysleiristä ja poliittisista murhista – Syyttäjä: Suljettu ryhmä ei sulje pois rikosta

Ryhmän kommenttiketjuissa puhutaan muun muassa pedofiiliprofeetasta ja toivotaan kadulle jäätyvien turvapaikanhakijoiden polttamista polttolaitoksissa sekä keskitysleirin luomista.

Ryhmässä on toivottu myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) tappamista ja fantasioitu presidentti Tarja Halosen väkivaltaisesta kuolemasta.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin kertoo kiinnitetyssä kirjoituksessa vastaavansa Mitä Vittua -ryhmästä nimellään. MV-lehteen kytkeytyvien rikosepäilyjen vuoksi Janitskinista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Häntä epäillään muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, törkeästä kunnianloukkauksesta, rahankeräysrikoksista, laittomista uhkauksista ja tekijänoikeusrikoksista.

Sopimaton verkkokirjoittelu voi johtaa rikosepäilyihin

– Kiihottaminen kansanryhmää vastaan edellyttää yleisön nähtäville sellaisen viestin tai mielipiteen saattamista, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotain ryhmää ihonvärin, rodun, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden tai niihin rinnastettavilla perusteilla.

– Uskonrauhan rikkominen verkossa edellyttää julkista jumalan pilkkaamista. Myös uskonnonvapauslaissa tarkoitetun kirkon tai yhdyskunnan pyhänä pitämän asian herjaaminen tai häpäiseminen loukkaamistarkoituksessa mainitaan rikoslaissa uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistössä.

– Kunnianloukkauksessa on kyse vahinkoa, kärsimystä tai häpeää aiheuttavan valheellisen tiedon tai vihjauksen levittämisestä. 

STT seurasi keskustelua myös julkisella Suomi Ensin! -foorumilla. Sen ketjuissa toivotaan esimerkiksi muslimien kieltämistä maapallolta ja kansantuomioistuimen perustamista muun muassa poliitikkoja varten.

Hakkarainen ei vastannut kommenttipyyntöön 

Yli 22 000 hengen Mitä Vittua -ryhmään kuuluu STT:n selvityksen mukaan perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja ainakin 31 puolueen sivuillaan ilmoittamaa kunnallisvaaliehdokasta. Ryhmään kuuluminen ei tarkoita, että sinne olisi välttämättä liittynyt itse. 

Jos suljettuun ryhmään liitetään joku, hänen ei tarvitse hyväksyä erikseen kuulumista ryhmään. Kutsuttu voi erota ryhmästä.

Hakkaraisen jälkeen tunnetuin ryhmään kuuluneista perussuomalaisista on tamperelainen varavaltuutettu Terhi Kiemunki. Kiemunki kertoi STT:lle perjantaina, että ei ole itse hakeutunut ryhmään ja aikoo poistua sieltä.

– En ole koskaan liittynyt tuollaiseen ryhmään, enkä kannata sitä julkaisua millään tavalla. Joku voi varmaan lisätä siihen kenet vain. En ole koskaan lukenut sieltä mitään, enkä käytä sitä millään lailla.

Hakkarainen ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo eivät vastanneet STT:n kommenttipyyntöön.

Hakkarainen ja Kiemunki ovat saaneet käräjätuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kiemunki on ilmoittanut valittavansa tuomiosta.

STT kysyi tietoja tämän hetken kunnallisvaaliehdokkaista myös SDP:ltä, kokoomukselta ja keskustalta, mutta ainoastaan perussuomalaisten tiedot olivat keskitetysti saatavilla.

SDP:n ja keskustan puoluetoimistojen mukaan puoluetoimistolla ei toistaiseksi ole tietoja ehdokkaista. Kokoomus ei halunnut antaa listoja, koska kaikkia nimiä listoilta ei ole julkaistu.

"Suljettu ryhmä ei sulje pois rikosta" 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen muistuttaa, että Facebook-ryhmän perustaminen suljetuksi avoimen sijaan ei sulje pois rikoksen mahdollisuutta. 

Toiviainen kuitenkin sanoo, että ihmiset voivat olla ryhmässä eri syistä. Hänen mukaansa olisi oleellista saada selville kaksi asiaa: ylittävätkö mielipiteiden kirjoittamiset rikosoikeudellisen kynnyksen ja ketkä ryhmän jäsenistä tahallaan solvaavat, panettelevat ja uhkaavat vähemmistöjä väkivallalla.

– Ryhmän keskustelu on kaikin tavoin ikävää kuultavaa. Ennen kuin rikosoikeudellisen kynnyksen ylittämistä yksittäistapauksessa voi arvioida, pitäisi toimintaa ryhmässä selvittää laajemmin.