Transprosessissa ihmisen synnynnäinen sukupuoli pyritään korjaamaan niin, että se vastaa sitä sukupuolta, jota ihminen kokee olevansa. Erilaiset kielenkäyttöön vakiintuneet termit, kuten "sukupuolenvaihdos", voivat loukata transihmistä.
Olet ollut pitkällä kesälomalla, ja palaat töihin virkistyneenä. Työpisteeseesi istahtaessasi havaitset, että Virtasen Jarkon paikalla istuu nyt joku nainen. Hetkinen – mutta sehän on Jarkko itse!
Vai onko?
– Tämä on tyyppiesimerkki aiheesta, josta meitä lähestytään, kertoo Mikko Väisänen, Pirkanmaan Setan tuki- ja neuvontapalvelun toiminnanjohtaja.
Jos työkaveri yhtäkkiä muuttuu miehen näköisestä naisen näköiseksi, mitä on korrektia kysyä? Väisäsen mukaan jokainen tapaus on yksilö. Aloitteen pitäisi kuitenkin tulla työkaverilta. Hän voi ottaa asian esiin lähimpien työtovereiden, tai vaikkapa koko yhteisön kesken.
– Jos kyseessä on pienehkö työyhteisö, osa asiakkaistamme on kutsunut asianomaiset koolle ja kertonut, mistä on kyse, millä nimellä toivoo tulevansa kutsutuksi ja mikä oma sukupuoli-identiteetti sillä hetkellä on. He ovat ottaneet asian reippaasti haltuun, Väisänen kuvaa.
– Nämähän ovat suuria itsensä voittamisen hetkiä ja transprosessiin lähtemisen ja sen etenemisen kannalta tavattoman herkkiä asioita.
Transprosessissa ihmisen synnynnäinen sukupuoli pyritään korjaamaan niin, että se vastaa sitä sukupuolta, jota ihminen kokee olevansa. Prosessi pyritään ajoittamaan koulu- tai työrytmiin niin, ettei syntyisi ei-tovitottuja tilanteita, joita ei ole ennakoitu.
– Usein ihmiset arvostavat rehellisyyttä ja sitä, että kaveri on löytänyt itsensä. Mutta jos muut ovat itse epävarmoja esimerkiksi omasta sukupuoli-identiteetistään, tilanteeseen voi liittyä syrjintää ja jopa transfobiaa, Väisänen sanoo.
