Korona-aika räjäytti panseksuaalin Emman, 27, saaman vihapostien määrän – tällaisia syitä somekiukun takana piilee

Hesson mukaan termeillä voi myös testata sitä, miten uudet ihmiset suhtautuvat asiaan. Jos suhtautuminen on negatiivista, ei tutustumista välttämättä kannata syventää.

Emma Hesso

– Vähän sama asia kuin oman ammatin tai asuinpaikan ilmoittaminen. Osa ihmisistä elää niin täysillä omaa kokemustaan, että he haluavat ilmoittaa ensi tapaamisella että "hei, olen tällainen ihminen".

Hesso myöntää, että avoimuuden kääntöpuoli on se, että ihminen aletaan nähdä vain hänen kertomansa identiteetin tai asian kautta.

– Siksi en esimerkiksi itse halua kertoa heti sateenkaaritaustastani, mutta en koe myöskään tarpeelliseksi peitellä sitä.

Moni ärsyyntyy avoimuudesta

Hesso toimii Satakunnan alueen Seta ry:n varapuheenjohtajana ja Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajana. Hän puhuu aktiivisesti paitsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, myös muiden vähemmistöjen aseman puolesta sosiaalisen median tileillään.

Vaikka Hesso ei yritä ärsyttää tahallaan, moni ärsyyntyy silti.

– Eniten uhkailuja ja haukkumista tulee anonyyminä, etnisten vähemmistöjen ja trassukupuolisten asemaan liittyvistä julkaisuista, Hesso arvioi.

Koronarajoitusten aikana sosiaalisen median kautta tulleiden epäasiallisten viestien määrä kasvoi Hesson mukaan selvästi.

– Päivittäin tuli vähintään laimeita haukkumisviestejä tai vähättelyjä, mutta myös rankempia uhkauksia Facebookissa, sähköpostitse ja Twitterissä.

Hesso kertoo pohtineensa sitä, miksi osassa ihmisiä tasa-arvon puolesta puhuminen tai seksuaalinen suuntautuminen herättää voimakkaita tunteita.

– Nyt korona-aikana tulin siihen tulokseen, että osa ihmisistä voi todella huonosti ja heitä motivoi se, että saa jonkun muunkin voimaan pahoin. Toiset puolestaan eivät ehkä halua tunnustaa sitä, että maailmassa on epätasa-arvoa tai erilaisia seksuaalisia suuntautumisia, Hesso ihmettelee.

Kasvotusten Hesso saa harvoin itseensä kohdistuvaa negatiivista palautetta. 

Korona-aika lisäsi jännitteitä

Sosiaalipsykologian professori ja ryhmien välisiä suhteita tutkinut Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkimusten mukaan korona-aika on lisännyt ryhmienvälisiä jännitteitä.  

– Tämä näkyy muun muassa siinä, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt kokevat enemmän vihamielisyyttä kuin aikaisemmin. Tämä ilmiö on osa suurempaa ihmisten reagointia terveysuhkaan ja ahdistukseen, joita korona on aktivoinut. 

Jasinskaja-Lahden mukaan sosiaalinen media voi toimia ympäristönä, joka ruokkii ennakkoluuloja ainakin siksi, että sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät helposti.

Ennakkoluuloisuus tarkoittaa Jasinskaja-Lahden mukaan negatiivisia uskomuksia ja tunteita toisista ihmisryhmistä.

– Ihminen voi ajatella tai uskoa, että jokin sosiaalinen ryhmä on joltain osin huonompi, kuin ne ryhmät, joihin hän itse kuuluu. Tällainen uskomus yhdistettynä negatiiviseen tunteeseen ilmenee ennakkoluuloisuutena.

Motiivina voi olla oman maailmankuvan vahvistaminen

Tarkkaa tietoa siitä, ketkä tarkalleen käyvät esimerkiksi vihapuheeksi luokiteltavaa keskustelua sosiaalisessa mediassa ei Jasinskaja-Lahden mukaan ole.

Tutkijan mukaan vihaviestien motiivina voi olla esimerkiksi oman maailmankuvan vahvistaminen, minkä tekijä voi kokea tyydyttävänä ja palkitsevana varsinkin silloin, jos viesti saa muiden hyväksynnän. 

– Osa voi kokea saavansa esimerkiksi ihailua siitä, että sanoo sosiaalisesti ei-hyväksyttävän mielipiteensä suorasanaisesti, Jasinskaja-Lahti arvioi.

Hän kuitenkin arvelee, että ennakkoluuloisuus voi purkautua sosiaalisessa mediassa tuntemattomille tai muille sosiaalisen median käyttäjille suunnattuna negatiivissävyisenä viestittelynä.

Luontevaa puhua ääneen

Ennakkoluuloista huolimatta Hesso kokee olevansa etuoikeutettu, vaikka edustaakin vähemmistöjä panseksuaalisena ja muunsukupuolisena.

– Olen valkoihoinen, työllistymisen kannalta juuri oikean ikäinen ja minulla on suomalaisen kuuloinen nimi, mikä on hirvittävän suuri etuoikeus esimerkiksi töitä haettaessa.

Siksi Hesso aikoo jatkaa suorasanaista linjaansa, sillä kokee sen edistävän vähemmistöjen oikeuksien edistämistä.

– Koen luontevaksi puhua asioista ääneen, vaikka olen huomannut, että sillä on aina seurauksena. Kuitenkin on niin, että yhteiskunta voi paremmin silloin, kun sen vähemmistöt voivat hyvin,  Hesso kertoo.