Sudet suuntaavat uusille alueille "levittäytymisvaltateitä" pitkin – näin jo Espoossa asti kulkevat petojen reitit muodostuvat

Sudet ovat levittäytyneet nykypäivänä jo lähes kaikkialle Suomeen muun muassa levittäytymisvaltateitä pitkin.

Vain 4-vuotias Ida jäi suden raatelemaksi 140 vuotta sitten. MTV Uutiset vieraili Paimion kaupungin kulttuuriasianhoitaja Jouni Lehtirannan kanssa tapahtumapaikalla. Katso video!

4:46

Ennen susia tavattiin lähinnä maan itäosissa, mutta viime vuosina susikanta on laskenut Itä-Suomessa ja niitä on ollut jopa enemmän maan länsipuolella. Havaintoja susista ei tehdä pelkästään haja-asutusalueilla ja metsissä, vaan eläimiä on tavattu pääkaupunkiseutua myöten.

Luken riistantutkimuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmala kertoo, että ilmiö johtuu siitä, kun nuoret sudet lähtevät vaeltamaan synnyinseuduiltaan uusille alueille ja jäävät sille tielle.

Sudet liikkuvat paikasta toiseen niin sanottuja "levittäytymisvaltateitä" pitkin.

Yksi niistä kulkee esimerkiksi Espoon seudulla.

– Ei ole ollenkaan tavatonta, jos susihavaintoja tehdään esimerkiksi Espoossa. Uudenmaan läpi kulkee tosi monia vaeltajia suuntaan tai toiseen levittäytymisvaltatietä pitkin. Espoon seutu on sellaista, minkä läpi kulkee paljon susia, Holmala kertoo.

– Tyypillistä on, että keväällä ja alkukesästä nuoria yksilöitä lähtee vaeltamaan sellaisiin paikkoihin, missä yleensä ei elä susia.


Maaston muoto ja tiet ohjaavat

Espoon alueen läpi kulkeva ”valtatie” pohjautuu Kirkkonummen-Nuuksion laajaan ekologiseen verkostoon. Kyseinen verkosto ulottuu Raaseporin itäosista Tuusulan länsiosiin ja käsittää muun muassa Meikon ja Nuuksion metsäalueet, Espoon keskuspuiston sekä Porkkalanniemen.

– Sieltä tulee lähes vuosittain havaintoja kulkijoista, jotka ovat päätyneet sinne selkeästi metsäisten yhteyksien ja tieverkoston ohjaamana.

Se ei kuitenkaan ole ainoa susien levittäytymisvaltatie, vaan niitä on Suomessa useita.

Holmala kertoo, että tyypillisesti kulkuväylät ja valtatiet noudattavat jollain tavalla maaston ja maiseman rakennetta, vesistöjä sekä pinnanmuotoja.

– Tyypillisesti väylät kulkevat maiseman korkeimpia kohtia pitkin. Ne voivat olla myös pitkiä suojaisia väyliä tai metsäkäytäviä isojen maisemien halki tai seurata jokien varsia, hän selittää.

– Lisäksi isot valtatie ja riista-aidat ohjaavat eläinten kulku ja siksikin susia saatetaan tavata esimerkiksi siellä Espoon seudulla.

Esimerkkeinä hän sanoo Salpausselän harjut ja yleisemminkin kaikki harjumuodostumat sekä Tampereen alueen, jossa järvien välinen kannasalue ja maaston muoto ohjaavat eläimiä eteenpäin.

Paikalliset tietävät parhaiten

Kyse ei ole pelkästään susista, vaan myös muut eläimet käyttävät karkeasti katsottuna samoja paikkoja, joita pitkin ne levittäytyvät.

– On hyvin tyypillistä, että vesistöt, harjut ja tiet ohjaavat eläinten levittäytymisväyliä, Holmala toteaa.

Paikallisilla on Holmalan mukaan yleensä aina paras näkemys siitä, missä on erilaisia levittäytymisväylien risteyskohtia.

– Risteyspisteissä tehdään esimerkiksi paljon havaintoja sellaisista eläimistä, jotka eivät ole ”paikallisia” vaan tulleet muualta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja