Sudet suuntaavat uusille alueille "levittäytymisvaltateitä" pitkin – näin jo Espoossa asti kulkevat petojen reitit muodostuvat

– Tyypillistä on, että keväällä ja alkukesästä nuoria yksilöitä lähtee vaeltamaan sellaisiin paikkoihin, missä yleensä ei elä susia.

Karttakuvista näkee, kuinka sudet ovat levittäytyneet viime vuosien aikana idästä länteen. Eniten susia on punaisella merkityillä alueilla.MTV Uutiset

Maaston muoto ja tiet ohjaavat

Espoon alueen läpi kulkeva ”valtatie” pohjautuu Kirkkonummen-Nuuksion laajaan ekologiseen verkostoon. Kyseinen verkosto ulottuu Raaseporin itäosista Tuusulan länsiosiin ja käsittää muun muassa Meikon ja Nuuksion metsäalueet, Espoon keskuspuiston sekä Porkkalanniemen.

– Sieltä tulee lähes vuosittain havaintoja kulkijoista, jotka ovat päätyneet sinne selkeästi metsäisten yhteyksien ja tieverkoston ohjaamana.

Se ei kuitenkaan ole ainoa susien levittäytymisvaltatie, vaan niitä on Suomessa useita.

Lue myös: Jalkansa katkaissut urossusi kierteli uimahallin pihassa Kauniaisissa – nälkiintynyt eläin jäljestettiin Bodom-järven lähistölle ja lopetettiin

Holmala kertoo, että tyypillisesti kulkuväylät ja valtatiet noudattavat jollain tavalla maaston ja maiseman rakennetta, vesistöjä sekä pinnanmuotoja.

– Tyypillisesti väylät kulkevat maiseman korkeimpia kohtia pitkin. Ne voivat olla myös pitkiä suojaisia väyliä tai metsäkäytäviä isojen maisemien halki tai seurata jokien varsia, hän selittää.

– Lisäksi isot valtatie ja riista-aidat ohjaavat eläinten kulku ja siksikin susia saatetaan tavata esimerkiksi siellä Espoon seudulla.

Esimerkkeinä hän sanoo Salpausselän harjut ja yleisemminkin kaikki harjumuodostumat sekä Tampereen alueen, jossa järvien välinen kannasalue ja maaston muoto ohjaavat eläimiä eteenpäin.

Paikalliset tietävät parhaiten

Kyse ei ole pelkästään susista, vaan myös muut eläimet käyttävät karkeasti katsottuna samoja paikkoja, joita pitkin ne levittäytyvät.

– On hyvin tyypillistä, että vesistöt, harjut ja tiet ohjaavat eläinten levittäytymisväyliä, Holmala toteaa.

Paikallisilla on Holmalan mukaan yleensä aina paras näkemys siitä, missä on erilaisia levittäytymisväylien risteyskohtia.

– Risteyspisteissä tehdään esimerkiksi paljon havaintoja sellaisista eläimistä, jotka eivät ole ”paikallisia” vaan tulleet muualta.

Lue myös: 140 vuotta sitten sudet saivat saaliiksi yli 20 lasta, yksi uhreista oli vasta 4-vuotias Ida – MTV Uutiset vieraili susisurman tapahtumapaikall