Kreikan lainoittajien erimielisyydet velkahelpotuksista ovat edelleen suuria, arvioi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF edellyttää isompia velkahelpotuksia kuin mihin euromaat ovat valmiita suostumaan. Stubbin mukaan IMF:n osallistuminen Kreikan lainaohjelmaan on tärkeää, mutta rahastoa ei voida pitää mukana hinnalla millä hyvänsä.
Stubb arvioi, että IMF:n esitykset velkahelpotuksista kasvattaisivat "todella paljon" Suomen kokonaisvastuita, mikä olisi vastoin hallitusohjelman linjausta.
IMF on esittänyt, että Kreikan lainojen lyhennysvapaa kausi jatkuisi vuoteen 2040 ja maksuaikoja pidennettäisiin entisestään. Lisäksi korot jäädytettäisiin 1,5 prosentin tasolle.
– Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, että siinä vaiheessa Suomen vastuut kasvaisivat. Mutta tähän suuntaan emme ole menossa, Stubb sanoi Brysselissä euroryhmän kokouksen alla.
Stubb ei halua arvioida, miten suuria vaikutukset olisivat. IMF:n esittämä korkokatto voisi johtaa siihen, että Suomen takaukset Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle laukeaisivat osin maksuun.
– Me emme tällaisista riskeistä vielä tässä vaiheessa puhu. Olen toiveikas sen suhteen, että pääsemme tänään eteenpäin ja että IMF on myös mukana.
Stubb ennakoi illan neuvotteluja pitkiksi ja vaikeiksi. Hän sanoo olevansa valmis "pysäyttämään kellot" kokouksessa ja hakemaan eduskunnan suuresta valiokunnasta lisämandaattia, jos siihen on tarvetta.
Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin mukaan IMF:n jääminen pois tukiohjelmasta ei ole vaihtoehto.
– IMF on hyvin kokenut lainaohjelmien toteuttamisessa. Se on hyvin tarkka arvioidessaan Kreikan tilannetta ja sitä, pitääkö Kreikka kiinni sitoumuksistaan. IMF:n mukanaolosta on todellista lisäarvoa.
Myös Suomi on tähän asti pitänyt IMF:n mukanaoloa keskeisenä ehtona kriisimaiden tukiohjelmille.
Sopu uudesta lainaerästä lähellä
Stubbin mukaan velkojien näkemysero kiteytyy yhteen kysymykseen.
– IMF ei näytä uskovan Kreikan kykyyn tehdä rakenteellisia uudistuksia, kun taas me EU:n puolella olemme nähneet, että Kreikka on tehnyt pitkälle meneviä rakenteellisia uudistuksia.
Kreikan vasemmistohallitus on viime kesän jälkeen vienyt parlamentissa läpi massiivisia uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa eläkkeisiin, työmarkkinoihin, yksityistämiseen ja veronkantoon.
Stubbin mielestä Kreikkaa on syytä palkita siitä, että se on "tehnyt läksynsä". Uudistukset menevät selvästi pidemmälle kuin mihin Suomi on viime vuoden aikana uudistuksissaan päässyt.
Kreikan parlamentti äänesti tuoreimmasta uudistuspaketista sunnuntaina. Se tasoittaa tietä sille, että Kreikalle voidaan myöntää seuraava lainaerä. Sen suuruudeksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa.
Stubb sanoo olevansa toiveikas ja optimistinen, että lainaerän maksua edeltävä väliarvio saadaan tänään paketoitua.
.