Kreikalle myönnettävistä velkahelpotuksista päästiin sopuun yöhön asti venyneessä euroryhmän kokouksessa. Huojennukset liittyvät muun muassa lainojen lyhennyspiikkien tasaamiseen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan sovitut helpotukset ovat tiukan ehdollisia ja niiden merkitys Suomen vastuiden näkökulmasta on vähäinen.
– Löysimme kompromissin pitkien neuvottelujen jälkeen, taisivat kestää yhteensä noin 11 tuntia, Stubb sanoi Brysselissä kokouksen päätteeksi.
Stubbin mukaan pisin vääntö käytiin siitä, pysyykö Kansainvälinen valuuttarahasto IMF Kreikan lainaohjelmassa mukana. Rahasto on vaatinut paljon suurempia velkahelpotuksia, mitä euromaat ovat valmiita myöntämään.
IMF lupaa toistaiseksi jatkaa mukana, mutta se tekee lopullisen päätöksen osallistumisestaan myöhemmin.
Velkahelpotukset eritellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiksi. Lyhyen aikavälin toimet kuten lainojen lyhennyspiikkien tasaukset luvataan toteuttaa Kreikan nykyisen lainaohjelman aikana. Sen on määrä päättyä vuonna 2018.
Stubb ei tarvinnut lisämandaattia
Tukiohjelman jälkeen velkahelpotuksia myönnetään vain, jos Kreikka on vienyt ohjelman onnistuneesti maaliin ja jos Kreikan velkataakka arvioidaan sen jälkeen yhä kestämättömäksi. Tähän kategoriaan kuuluu muun muassa mahdollisuus pidentää Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n lainojen maksuaikoja.
Stubbin ei tarvinnut hakea lisämandaattia Suomesta kokouksen aikana. Hän joutui kuitenkin konsultoimaan neuvottelujen lopulla euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin kanssa varmistaakseen, että velkahelpotuksia ei myönnetä automaattisesti.
– Mitään automaatiota velkahelpotuksille ei ole, vaan sen lopullisen päätöksen tekee euroryhmä yksimielisesti.
Uusi lainaerä maksuun
Euroryhmän kokouksessa sovittiin myös, että Kreikka voi saada uuden lainaerän, jonka suuruus on 10,3 miljardia euroa.
– Päädyttiin siihen, että Kreikka on tehnyt tehtävänsä, tehnyt ne ehdolliset uudistukset, joita on vaadittu, Stubb sanoi.
Tukilaina maksetaan useassa osassa ensi kuusta alkaen. Tuen avulla Kreikka voi maksaa heinäkuussa erääntyviä lainojaan sekä kertyneitä maksurästejään.
Kreikka ei ole saanut uutta tukilainaa viime vuoden jälkeen. Viime viikkoina maan hallitus on vienyt läpi isoja rakenneuudistuksia, jotka ovat lainaohjelman ehtona.
– Tämä on tärkeä hetki kaikille meille, sillä viime kesänä meidän välillämme oli vielä suuri luottamuskriisi, Dijsselbloem sanoi viitaten Kreikan hallituksen ja velkojien väliseen kiistaan.