Kreikka ja velkojat yrittävät päästä tänään sopuun uuden lainaerän maksusta. Kreikka ei ole saanut uutta tukilainaa viime vuoden jälkeen, koskalainaohjelman eteneminen on kangerrellut.
Kreikan hallitus on viime viikkoina vienyt läpi vaadittuja talousuudistuksia, jotka tasoittavat tietä uuden tukilainan maksulle. Lainaerän kooksi on ennakoitu noin 10 miljardia euroa. Sen avulla Kreikka selviäisi maksurästeistään ja heinäkuussa erääntyvistä lainoistaan.
Neuvotteluja hiertää edelleen velkojien erimielisyys Kreikan velkataakan kestävyydestä. Keskustelu mahdollisista velkahelpotuksista jatkuu, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat iltapäivällä Brysseliin.
Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Suomen hallitus suhtautuu Saksan tapaan hyvin nihkeästi velkahelpotuksiin. Niitä on kuitenkin luvattava, jos Kansainvälinen valuuttarahasto IMF halutaan pitää lainaohjelmassa mukana. Sekä Saksa että Suomi ovat pitäneet IMF:n mukanaoloa tärkeänä rahaston asiantuntemuksen ja ohjelman uskottavuuden takia.
IMF ei sääntöjensä mukaan voi lainoittaa maata, jonka velkataakkaa se ei pidä kestävänä.
– Etupainotteisen ja ehdottoman elementin tarjoaminen velkahelpotuksiin on kriittinen, jotta markkinoille voidaan antaa vahva ja uskottava signaali julkisten velkojien sitoutumisesta velkakestävyyden varmistamiseen, IMF linjaa tuoreessa arviossaan.
Rahasto on esittänyt, että Kreikka saisi lainoihinsa lyhennysvapaata vuoteen 2040 asti. Lisäksi lainoille asetettaisiin 1,5 % korkokatto. Euromaita edustavat lähteet luonnehtivat esitystä "järjettömäksi ja ylimitoitetuksi".
Valtiovarainministerit käsittelevät tänään useita vaihtoehtoja, joita on valmisteltu virkamiestasolla viime viikkoina. Yksi mahdollisuus on, että Kreikalle palautetaan tuottoja, joita on kertynyt maan valtionlainojen tukiosto-ohjelmasta. Euroopan keskuspankki aloitti ohjelman vuonna 2010.
Suomi: "Tiukasti ehdollisia täsmätoimia"
Suomen hallitus edellyttää, että velkahuojennusten tulisi olla tiukasti ehdollisia täsmätoimia, jotka toteutettaisiin vaiheittain. Niiden pitäisi tähdätä siihen, että Kreikan vuotuiset velanhoitokustannukset pysyvät siedettävällä tasolla. Tässä mielessä Kreikalla ei ole huolta lähivuosina, sillä lainoihin on jo myönnetty lyhennysvapaata 2020-luvulle asti. IMF on kuitenkin huolissaan Kreikan velkataakan kestävyydestä pidemmällä tähtäimellä.
Suomea sitoo hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Suomen vastuut eurokriisin hoidossa eivät saa kasvaa. Hallituksen tulkinnan mukaan korkohuojennukset ja laina-aikojen pidennykset eivät välttämättä tarkoittaisi vastuiden kasvamista.
Nordean pääanalyytikon Jan Von Gerichin mielestä vastuiden kasvua koskeva kirjaus on pitkälti semantiikkaa.
– Hallitus haluaa selkeästi pelata sillä, että tarkoitetaan nimellistä vastuuta. Mutta totta kai jos eräpäivää siirretään tulevaisuuteen ilman että nostetaan korkoa samalla, se reaaliarvo, joka saadaan joskus takaisin, tulee olemaan matalampi niin kauan kuin inflaatio on positiivinen.
– Varmasti siinä kehikossa liikutaan, että voidaan sanoa, että kokonaisvastuut eivät kasva. Mutta takaisinmaksuriskit varmasti kasvavat entisestään, (jos laina-aikoja pidennetään).
Myös riskien kasvusta on tulkintaeroja. Neuvotteluja tuntevan virkamieslähteen mielestä riskit eivät välttämättä kasva, sillä huojennuksilla tähdätään siihen, että Kreikka pystyy maksamaan velkojaan paremmin takaisin.