Kreikka ja velkojat yrittävät päästä tänään sopuun uuden lainaerän maksusta. Kreikka ei ole saanut uutta tukilainaa viime vuoden jälkeen, koskalainaohjelman eteneminen on kangerrellut.
Kreikan hallitus on viime viikkoina vienyt läpi vaadittuja talousuudistuksia, jotka tasoittavat tietä uuden tukilainan maksulle. Lainaerän kooksi on ennakoitu noin 10 miljardia euroa. Sen avulla Kreikka selviäisi maksurästeistään ja heinäkuussa erääntyvistä lainoistaan.
Neuvotteluja hiertää edelleen velkojien erimielisyys Kreikan velkataakan kestävyydestä. Keskustelu mahdollisista velkahelpotuksista jatkuu, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat iltapäivällä Brysseliin.
Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Suomen hallitus suhtautuu Saksan tapaan hyvin nihkeästi velkahelpotuksiin. Niitä on kuitenkin luvattava, jos Kansainvälinen valuuttarahasto IMF halutaan pitää lainaohjelmassa mukana. Sekä Saksa että Suomi ovat pitäneet IMF:n mukanaoloa tärkeänä rahaston asiantuntemuksen ja ohjelman uskottavuuden takia.
IMF ei sääntöjensä mukaan voi lainoittaa maata, jonka velkataakkaa se ei pidä kestävänä.
– Etupainotteisen ja ehdottoman elementin tarjoaminen velkahelpotuksiin on kriittinen, jotta markkinoille voidaan antaa vahva ja uskottava signaali julkisten velkojien sitoutumisesta velkakestävyyden varmistamiseen, IMF linjaa tuoreessa arviossaan.
Rahasto on esittänyt, että Kreikka saisi lainoihinsa lyhennysvapaata vuoteen 2040 asti. Lisäksi lainoille asetettaisiin 1,5 % korkokatto. Euromaita edustavat lähteet luonnehtivat esitystä "järjettömäksi ja ylimitoitetuksi".
Valtiovarainministerit käsittelevät tänään useita vaihtoehtoja, joita on valmisteltu virkamiestasolla viime viikkoina. Yksi mahdollisuus on, että Kreikalle palautetaan tuottoja, joita on kertynyt maan valtionlainojen tukiosto-ohjelmasta. Euroopan keskuspankki aloitti ohjelman vuonna 2010.