Kreikan velkaneuvottelujen asetelma on mennyt kokonaan uusiksi viime vuoden aikana. Kreikan vasemmistohallitus ei ole enää draaman keskiössä: se on niellyt vastalauseensa ja taipunut velkojien vaatimiin talousuudistuksiin. Kiista on siirtynyt velkojien välille.
Lainoittajien erimielisyydet Kreikan velkahelpotuksista veivät päähuomion, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuivat tiistai-illaksi Brysseliin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaatii velkahuojennuksia, joita euromaat eivät suostu myöntämään. Tiukinta linjaa vetää Saksa, jonka rinnalla Suomi pysyttelee tiiviisti.
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi ei voi hyväksyä IMF:n esittämiä velkahelpotuksia, koska ne kasvattaisivat Suomen kokonaisvastuita. Hallitusohjelman mukaan Suomen kokonaisvastuut eurokriisin hoidossa eivät saa kasvaa.
IMF on esittänyt, että Kreikan lainojen maksuaikoja pidennettäisiin ja kokonaan lyhennysvapaa kausi jatkuisi vuoteen 2040. Lisäksi korot jäädytettäisiin 1,5 prosentin tasolle.
– Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, että siinä vaiheessa Suomen vastuut kasvaisivat. Mutta tähän suuntaan emme ole menossa, Stubb sanoi Brysselissä euroryhmän kokouksen alla.
Stubb ei halua arvioida, miten kalliiksi esitetyt huojennukset kävisivät Suomelle. IMF:n esittämä korkokatto voisi johtaa siihen, että Suomen takaukset Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle laukeaisivat osin maksuun.
– Me emme tällaisista riskeistä vielä tässä vaiheessa puhu. Olen toiveikas sen suhteen, että pääsemme tänään eteenpäin ja että IMF on myös mukana.
Stubb sanoi olevansa valmis "pysäyttämään kellot" illan neuvotteluissa ja hakemaan eduskunnan suuresta valiokunnasta lisämandaattia, jos siihen on tarvetta.