Kreikan velkaneuvottelujen asetelma on mennyt kokonaan uusiksi viime vuoden aikana. Kreikan vasemmistohallitus ei ole enää draaman keskiössä: se on niellyt vastalauseensa ja taipunut velkojien vaatimiin talousuudistuksiin. Kiista on siirtynyt velkojien välille.
Lainoittajien erimielisyydet Kreikan velkahelpotuksista veivät päähuomion, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuivat tiistai-illaksi Brysseliin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaatii velkahuojennuksia, joita euromaat eivät suostu myöntämään. Tiukinta linjaa vetää Saksa, jonka rinnalla Suomi pysyttelee tiiviisti.
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi ei voi hyväksyä IMF:n esittämiä velkahelpotuksia, koska ne kasvattaisivat Suomen kokonaisvastuita. Hallitusohjelman mukaan Suomen kokonaisvastuut eurokriisin hoidossa eivät saa kasvaa.
IMF on esittänyt, että Kreikan lainojen maksuaikoja pidennettäisiin ja kokonaan lyhennysvapaa kausi jatkuisi vuoteen 2040. Lisäksi korot jäädytettäisiin 1,5 prosentin tasolle.
– Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, että siinä vaiheessa Suomen vastuut kasvaisivat. Mutta tähän suuntaan emme ole menossa, Stubb sanoi Brysselissä euroryhmän kokouksen alla.
Stubb ei halua arvioida, miten kalliiksi esitetyt huojennukset kävisivät Suomelle. IMF:n esittämä korkokatto voisi johtaa siihen, että Suomen takaukset Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle laukeaisivat osin maksuun.
– Me emme tällaisista riskeistä vielä tässä vaiheessa puhu. Olen toiveikas sen suhteen, että pääsemme tänään eteenpäin ja että IMF on myös mukana.
Stubb sanoi olevansa valmis "pysäyttämään kellot" illan neuvotteluissa ja hakemaan eduskunnan suuresta valiokunnasta lisämandaattia, jos siihen on tarvetta.
IMF tuo uskottavuutta
Velkojien kiistan paisuminen on herättänyt kysymyksiä siitä, haluaako IMF osallistua lainkaan Kreikan nykyiseen tukiohjelmaan. Rahaston vetäytyminen olisi iso takaisku ohjelman uskottavuudelle.
Suomi ja Saksa ovat vaatineet voimakkaasti IMF:n mukanaoloa kaikissa euromaiden tukiohjelmissa, sillä rahastolla on pitkä kokemus ja vahva asiantuntemus lainaohjelmien toteuttamisesta.
Stubbin mukaan IMF:ää ei kuitenkaan voida pitää mukana "hinnalla millä hyvänsä".
– Totta kai meidän pitää myös arvioida, minkä verran IMF:n mukanaolo meille kaiken kaikkiaan maksaa.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen linja IMF:n osallistumiseen on edelleen ehdoton.
– Ilman IMF:n mukanaoloa ei ole tukiohjelmaa, hän sanoi toimittajille kokoukseen saapuessaan.
Myös euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem arvioi, että rahaston poisjääminen ei ole vaihtoehto.
Huojennukset "välttämättömiä"
IMF vaatii pikaisia päätöksiä velkahelpotuksista, sillä sääntöjensä mukaan se ei voi rahoittaa maata, jonka velkataakkaa se ei pidä kestävänä. IMF:n tuoreen arvion mukaan Kreikan velkahuojennukset ovat välttämättömiä. Ilman niitä maan velanhoitokulut ylittävät 20 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030.
Saksa ja Suomi katsovat asiaa lyhyemmällä aikavälillä. Lähivuosina Kreikan velanhoitokustannukset ovat hyvin alhaiset, sillä lainoihin on jo myönnetty lyhennysvapautta 2020-luvulle asti.
Suomen hallituksen mukaan velkahelpotusten tulisi olla tiukasti