STT:n tietojen mukaan on odotettavissa, että EU:n droonimuurista ei ole tulossa vain EU:n itärajan turvaksi rakennettavaa, toisin kuin alun perin esitettiin.
EU-komissio esitti syyskuussa, että niin sanottu droonimuuri – eli droonien torjumista ja tunnistamista helpottava hanke – rakennettaisiin ennen kaikkea EU:n itäisten rajamaiden suojaksi.
Monet isot jäsenmaat, kuten Ranska ja Saksa, ovat kuitenkin esittäneet varauksia projektista.
Italian pääministeri Giorgia Meloni on puolestaan viestinyt, että droonimuurin tulisi tarvittaessa tarjota suojaa myös Etelä-Euroopan maille.
Osa jäsenmaista on myös ollut huolissaan, että komissio ottaa liian suurta roolia jäsenmaiden päätäntävaltaan kuuluvan puolustuksen suunnittelussa.
Jotta hanke voi siis edistyä, on odotettavissa että komissio tulee esittämään droonimuurin laajentamista myös muun Euroopan suojaksi.
EU-komission on määrä esitellä torstaina niin sanottu vuoteen 2030 asti ulottuva puolustuksen tiekartta, jonka yhteydessä odotetaan lisätietoja myös droonimuurista.
Lisäksi EU:n puolustusministerit keskustelevat asiasta keskiviikkoiltana Brysselissä illallisen yhteydessä.
Lue myös: Droonihäirintään on varauduttava joka päivä – tutkija: kohde voi olla mikä tahansa Euroopan kaupunki
Valmista jo vuonna 2027?
Asiasta kertoo myös muun muassa uutistoimisto AFP.
AFP:n mukaan komissio haluaa, että EU:n droonien torjuntajärjestelmä otettaisiin käyttöön jo vuoden 2026 lopulla ja olisi täysin valmiina vuoden 2027 loppuun mennessä.
Tiedossa ei vielä ole, miten droonimuuri käytännössä rahoitettaisiin ja paljonko se maksaisi.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vaatinut aiemmin, että muiden EU-maiden tulisi osoittaa solidaarisuutta droonimuurin rakentamisessa.
– Mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta 20 vuoden ajan Euroopan unionissa taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa. Tämä on yhteinen asia. Suomella, Pohjois-Euroopan mailla ja Itämeren mailla on kaikki oikeus vaatia solidaarisuutta tässä, Orpo sanoi.
Orpon mukaan rahat ja hankinnat on siis ohjattava ennen kaikkea Venäjän rajamaille. Aloite ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin herättänyt innostusta monissa muissa jäsenmaissa.