Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos piti viikottaisen tilannekatsauksen koronatilanteesta. MTV Uutiset seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä.
Katsauksessa tilannetta kommentoivat ja toimittajien kysymyksiin vastasivat asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sekä johtava asiantuntija Mia Kontio ja ylilääkäri Otto Helve THL:stä. Lisäksi kysymyksiin vastaamassa on johtaja Pasi Pohjola STM:stä.
Vielä lopuksi kysymys koronapassista, onko hyötyjä jo mitattavissa?
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
"80 prosentin rokotekattavuus ei riitä": Teho-osastojen uusi ilmiö on, ettei koronapotilaiden määrä vähene – 50-69-vuotiaiden rokottamattomien sairaalariski 52-kertainen
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Otto Helve: Koronapassin käytöstä THL ei pysty suoraan mittamaan, käyttöaika on niin lyhyt, että suoria tuloksia ei muutenkaan voida vielä sanoa. Ei voida vielä sanoa, että passi olisi suoraan vaikuttanut rokotemäärien nousuun. Tätä seurataan, ja toivottavasti passin käyttö laajenee. Mia Kontio: Ykkösannosten ottamisissa kasvua näkyy, ja koska mitään muuta muutosta ei ole tapahtunut, voi olettaa, että se johtuu koronapassista. Suurin osa uusista ensimmäisästä rokotuksista sijoittuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmään. Myös Voipio-Pulkin mukaan ravintoloista tulevat tartunnat ovat vähentyneet selvästi.
10.57: MTV Uutiset kysyy rokotekattavuudesta. Kun 80 prosenttia menee rikki, luovutaanko rajoituksista kokonaan?
Voipio-Pulkki: Valtakunnallisista etätyö- ja maskisuosituksista on ollut määrä luopua, mutta alueellisesti voidaan tehdä omia päätöksiä. 80 on vain luku, epidemiologisesti arvioidaan tilannetta kokonaisuutta, mutta valtioneuvoston päätös on siihen voimassa, ja muutos vaatii valtioneuvoston päätöksen.
Pasi Pohjola STM:stä: Hallituksen periaatepäätöksessä sanotaan, että 80 prosentin tavoitteen jälkeenkin epidemiaa voidaan joutua hallitsemaan paikallisesti. Periaatteena on yhteiskunnan avoinna pitäminen mahdollisuuksien mukaan.
10.52: Kuinka paljon pitää olla ihmisiä sairaalassa ja teholla, että kansallista hätäjarrua vedetään ja uusia rajoituksia annetaan? Voipio-Pulkki: Noin 50 potilasta teholla, mutta kauan jatkuvana se on kuormittavaa yhteiskunnalle, joten tarkasti yhtä lukua ei voida antaa. Suuri kuormitus kohdistuu yhä perusterveydenhuoltoon, joten tartuntojen kokonaismäärää pitää saada laskettua, jotta taudin kokonaiskuormaa saadaan laskettua.
Otto Helve: Paikallisia kohdennettuja rajoituksia tehdään ennen kansallista hätäjarrua. Jos paikalliset rajoitukset eivät riitä, sitten hätäjarrua harkitaan.
10.50: Koronapassien salaisia avaimia on Ilta-Sanomien toimittajan mukaan väärissä käsissä, sillä väärennettyjä passeja on nähty neljässä EU-maassa ja tämä mahdollistaa Suomessakin käytettävien mielivaltaisen tehtailun ja rokottamattomien pääsyn rokotusta vaativiin tiloihin. Tämä kaikki syö rokotepassin uskottavuutta. Otto Helve vastaa: En ole ehkä oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen, mutta lähtökohtaisesti koronapassin käytettävyys on varsin suoraviivaista. Väärinkäytösten riski on ei ole suuri, Helve arvioi.
10.47: Jos 5-11-vuotiaat päädytään Suomessa rokottamaan, ovatko nykyiset rokotevalmisteet käyttökelpoisia? Kontio: Ensimmäisenä tuleva Pfizerin rokote on eri tuote kuin aikuisille. Siihen tulee oma valmisteensa, ainetta on noin kolmasosa yli 12-vuotiaiden rokotteeseen verrattuna. Otto Helveen mukaan on otettava huomioon laaja asiantuntijatyö, siksi ei ole vielä aikataulua, miten rokotteiden suhteen edetään.
10.44: Ollaanko rokotekattavuustavoitetta siirtämässä, miten perustelette ravintola-alalle nykyisiä rajoituksia? Kontio: Tavoitteesta ollaan 120 000 rokotteen päässä, ja viime viikolla otettiin 77 000 toista rokoteannosta. Jos tahti kuitenkin hidastuu, rajaa ei välttämättä ensi viikolla saavuteta. Nykyisen arvion mukaan se tulee täyteen.
Otto Helve: Virus ei tiedä, milloin 80 prosenttia on tavoitettu. Kyse on siitä, että pyritään jatkossakin mahdollisimman suureen rokotekattavuuteen, joka ylittää 80 prosentin rajan.
Tilaisuus jatkuu toimittajien kysymyksillä. Onko 12-15-vuotiaiden rokotekattavuus saatu toivotulle tasolle? Mia Kontio: On päästy yli 70 prosentin, ja rokotuksia otetaan koko ajan lisää. Toivomme, että kattavuus nousee mahdollisimman korkealle jokaisessa ikäryhmässä. 16-19-vuotiaiden rokotekattavuus on noussut, miksei nuorempienkin osuus nousisi, Kontio kysyy.
10.40: Jokaisen on syytä huomioida yhä hygieniatoimet ja jäädä flunssaisena kotiin. Tilanne pätee myös muiden virusten liikkumisen estämiseksi, Voipio-Pulkki jatkaa. Korostamme, että paikallisten viranomaisten velvollisuus ja oikeus on antaa alueellisia suosituksia ja rajoituksia tarvittaessa.
10.39: Tartunnat eivät leviä Suomessa tasaisesti. Riski uuteen yllättävään kiihtymiseen on olemassa, sillä epidemia koostuu useista paikallisista ja alueellisista ilmiöistä, joista rokottamattomuus selittää osan, mutta ei kaikkea. Tärkein keino hillitä viruksen kiertoa on mahdollisimman korkea rokotekattavuus, Voipio-Pulkki korostaa.
10.35: Uusi ilmiö on, että teho-osastoilla on koko ajan koronapotilaita, Voipio-Pulkki sanoo. Kuormitusta on ollut kaikilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla. HUS:ssa on huomioitu, että ongelma on kanssamme vielä jonkun aikaa, ja tämä otetaan huomioon tilaratkaisuissa ja henkilöstömitoituksessa.
10.33: Voipio-Pulkki esittelee graafia, joka kuvaa teho-osastojen kuormitusta. Graafissa näkyy, kuinka paljon tehohoidossa on vielä tilaa, jota siellä Voipio-Pulkin mukaan on aina oltava jonkin verran vapaana.
– 80 prosentin täyttöasteella voimme vielä hoitaa akuutteja onnettomuuteen joutuneita potilaita.
10.27: Erikoissairaanhoidon kuormitus on kääntynyt laskuun, Voipio-Pulkki sanoo. Tehohoitoon tuli viikolla 42 vähemmän kuin viikolla 41. Toki heitä tuli edelleen paljon, 22, Voipio-Pulkki jatkaa. Kuormitus on suurinta nyt HYKS:n alueella.
10.25: Rokottamattomien riski joutua sairaalaan on hyvin suuri, 15-kertainen rokotussuojan saaneisiin verrattuna. 50–69-vuotiaiden rokottamattomien kohdalla riski on 52-kertainen, Voipio-Pulkki jatkaa. Lukuarvoon vaikuttaa toki se, että rokottamattomien määrä laskee.
10.24: Tartuntojen taso ei ole oleellisesti muuttunut, joten testejä ja niiden määrää on kohdennettu nyt oikein, Voipio-Pulkki arvioi. Tartuttavuusluku on noin yhden kieppeillä, ja tartuntamäärä pysyy siksikin ennallaan. Epidemian kasvu voidaan todeta pysähtyneeksi. Rokottamattomien epidemia jatkuu, jopa vaikeutuu, Voipio-Pulkki jatkaa.
10.22: Seuraavaksi tilannetta kommentoi Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hänen mukaansa alueelliset vaihtelut tartuntojen suhteen ovat suuria, jopa yllättävästikin. Muuten koronatilanne on pysynyt viime viikot ennallaan. Testien kokonaismäärä on pienessä laskussa, ja heijastuu positiivisten tulosten osuuteen, joka on nyt 4,9.
10.20: Otto Helveen mukaan 80 prosentin rokotekattavuus ei ole missään määrin riittävä. Hän kannustaa kaikkia yli 12-vuotiaita rokotukseen.
10.18: Jätevesiseurannassa on nähty viime viikkoina matalampia löydöksiä, mutta nyt koronavirusjäämien määrä jätevedessä on kasvanut. Helveen mukaan ei voida silti varmuudella sanoa, voiko tästä vetää johtopäätöksiä tilanteen pahenemisesta.
10.16: Helveen mukaan koronapandemia jatkaa Suomessa rokottamattomien riesana. Valtaosa tartunnan saaneista on viimekin viikolla ollut rokottamattomia.
10.13: Suomessa on pientä laskua tautitapausten määrässä, ilmaantuvuus laskenut 140:stä 130:een. Testimäärät ovat nyt pienempiä ja testiin hakeutuu todennäköisemmin suhteessa enemmän niitä, joilla on tartunta, Helve jatkaa. Koronaan on Suomessa kuollut 1150 ihmistä pandemian aikana.
Seuraavaksi puheenvuoron saa Otto Helve: 10.12: Koronatartuntatilanne on Euroopassa ollut nousussa, mutta rokotusten avulla tautitaakkaa on voitu hoitaa huomattavasti, sairaalakuormitus aiempaa pienempää. Tautitapausten ja ilmaantuvuuden nousu on ollut itäisen Euroopan alueella, jossa rokotekattavuudet ovat matalampia.
10.09: Kontion mukaan toisen rokoteannoksen määrä on kuitenkin kokonaisuudessa ollut laskussa viime viikkoina Suomessa. Viime ja sitä edellisellä viikolla on annettu enemmän ensimmäisiä koronarokoteannoksia kuin kolmella edeltävällä viikolla.
10.08: Mia Kontio: Jo lähes 40 prosenttia on saanut täyden rokotussuojan, mutta rokotteiden jako maailmalla on ollut hyvin epätasaista. Matalimman tulotason maissa todella harva on saanut ensimmäistäkään rokoteannosta.
Kello 10.07: Kontio: Toisen annoksen kattavuus yli 12-vuotiaiden osalta on 78 prosenttia. Kontio iloitsee, että yli 16-vuotiaiden nuorten rokotekattavuus on noussut myös lähelle 80 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä rokotekattavuus nousee nyt lupaavasti. Rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen.
Kello 10.03: Suomi on saavuttanut 80 prosentin kattavuuden 18-vuotiaiden rokotuksissa, joka on EU:n seuraava ikäryhmä, kertoo Kontio. Rokoteannoksia on annettu Suomessa lähes 8 miljoonaa, maailmalla lähes 7 miljardia. Ensimmäisten rokoteannosten määrä on viime viikkoina ollut kasvussa Suomessa.
Jukka Auramies työskentelee MTV Uutisissa digitaalisten alustojen uutispäällikkönä sekä toimittajana.
Voit olla Auramieheen yhteydessä, jos sinulla on tarjota MTV Uutisille juttuvinkki, video tai jos sinulla on palautetta verkkojutuistamme tai videoistamme.
