Teräsyhtiö SSAB aloittaa massiiviset, yli neljän miljardin euron investoinnit tehtailleen Suomessa ja Ruotsissa.
SSAB:n mukaan yhtiö uudistaa pohjoismaista ohutlevytuotantoaan ja nopeuttaa samalla vihreää siirtymäänsä. Päätöksen taustalla on fossiilivapaan teräksen voimakkaasti kasvava kysyntä.
SSAB:n tarkoituksena on uudistaa Ruotsin Luulajan ja Suomen Raahen tehtaiden tuotantojärjestelmiä valokaariuuneihin ja niihin integroituihin valssaamoihin perustuviksi. Samalla kehitetään Ruotsin Borlängen ja Suomen Hämeenlinnan tehtaiden järjestelmiä uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi.
SSAB:ssa arvioidaan strategisten investointien Pohjoismaiden ohutlevytuotantoon nousevan noin 45 miljardiin Ruotsin kruunuun eli noin 4,3 miljardiin euroon vuosina 2022–2030. Samalla poistuu investointitarve nykyiseen tuotantojärjestelmään, joka pohjautuu masuuneihin ja valssaamoon.
SSAB:n divisioonanjohtaja Olavi Huhtala ei osaa vielä tarkemmin arvioida investointien jakautumista Suomen ja Ruotsin välillä, mutta sanoo, että suurin osa investoinneista kohdistuu Luulajaan ja Raaheen, joihin kohdistuu jotakuinkin samansuuruiset investoinnit.
Myös Hämeenlinnaan tulee kohdistumaan uusia investointeja, mutta Huhtalan mukaan selvästi vähemmän kuin Raaheen.
– Me kehitämme kaikkia tehtaitamme. Tarkemmat suunnitelmat valmistuvat seuraavien kuukausien ja vuosien aikana. Joka puolelle on tarkoitus investoida ja kaikista laitoksista pidetään huolta, Huhtala sanoi.
Huhtalan mukaan nyt aloitettava uudistushanke ei ole näillä näkymin johtamassa henkilöstövähennyksiin. Uuden teknologian käyttöönotto tulee kuitenkin muuttamaan työtehtäviä ja edellyttää henkilöstön laajamittaista kouluttamista.
Roima pudotus päästöihin
SSAB:n tavoitteena on uudistuksen myötä päästä eroon hiilidioksidipäästöistään suurimmaksi osaksi jo vuoteen 2030 mennessä eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin.
Yhtiön päätös on merkittävä koko Suomen hiilidioksidipäästöjen kannalta, koska SSAB on Suomen suurin teollinen hiilidioksidipäästäjä ja Raahen tehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästölähde.
SSAB:n laskujen mukaan Suomen kokonaishiilidioksidipäästöt voisivat uudistuksen myötä vähentyä noin seitsemän prosenttia. Ruotsin kohdalla vastaava lukema olisi peräti kymmenen prosenttia.
Yhtiö korostaa tiedotteessaan, että suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa ja etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.
– Jos fossiilivapaata sähköä ei tarjolla ole riittävästi, tällaisia investointeja ei pystytä tekemään, Huhtala sanoi.
Infrastruktuurin osalta Raahessa tärkein kysymys on uuden 400 kilovoltin sähkökaapelin vetäminen tehtaalle. Huhtala toivoo, että kaapelin tarvitsemat ympäristöluvat saadaan nopeasti eikä luvitusprosessi veny vuosikausien mittaiseksi.
"SSAB:n historian paras vuosi"
SSAB kertoi perjantaina myös viime vuoden tuloksestaan. SSAB:n koko vuoden liikevoitto nousi ennätykselliseen 18,8 miljardiin kruunuun eli noin 1,8 miljardiin euroon.
Toimitusjohtaja Martin Lindqvistin mukaan vuosi 2021 oli SSAB:n historian paras, ja yhtiön kaikki divisioonat saavuttivat ennätystuloksen. Parannus oli Lindqvistin mukaan suurelta osin teräksen korkeiden hintojen ansiota.