Raahelaisen terästehtaan uudistus etenee – voi laskea Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi

Jätti-investointi toisi Inkooseen myös rutkasti työpaikkoja – mistä 1 200 työntekijää löydetään? 0:54
Tammikuussa uutisoitiin norjalaisyhtiön jätti-investoinnista vihreän teräksen valmistamiseen Inkoossa: Mistä tehtaalle löydetään tarpeeksi työntekijöitä?

Teräsyhtiö SSAB:n Raahen terästehtaan muutoksen ympäristölupahakemus on viimeistelyvaiheessa, kertoo SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen.

Ympäristölupahakemuksella pohjustetaan tehtaan tuotantojärjestelmän uudistamista.

SSAB on kertonut muuttavansa Suomen Raahen ja Ruotsin Luulajan tehtaiden tuotantojärjestelmät valokaariuuneihin ja niihin integroituihin valssaamoihin perustuviksi.

Investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta tulevalla investoinnilla pyritään fossiilivapaaseen terästuotantoon.

Fossiilivapaa teräs tehdään käyttämättä tai tuottamatta fossiilisia polttoaineita, kertoo yhtiö verkkosivuillaan.

Nyt Raahen terästehtaan ympäristölupahakemusta viimeistellään.

–  Jätämme sen heti, kun se meidän mielestämme täyttää kriteerit, jotka sen täytyy täyttää, kertoi Leppänen STT:lle lauantaina.

Hakemus jätetään aluehallintovirastolle.

Leppänen ei ota kantaa ympäristölupahakemuksen tarkkaan aikatauluun.

–  Onko se ensi viikko, vai meneekö vielä vähän pitemmälle, mitään ei ole hakattu kiveen.

Investoidaanko ensin Ruotsiin vai Suomeen?

SSAB ei ole tehnyt päätöstä, investoidaanko ensin Suomeen vai Ruotsiin.

–  Yleensähän se on niin, että luvat on syytä olla olemassa, kun investointipäätöksiä joskus tehdään, Leppänen sanoo.

SSAB:n hallitus on linjannut, että vuonna 2030 Raahen ja Luulajan tehtaiden tulisi olla muutettu uuteen teknologiaan. Investoinnit hankkeeseen ovat mittavia.

Kyseessä olisi merkittävä muutos koko Suomen hiilidioksidipäästöjen kannalta. SSAB:n laskujen mukaan Suomen kokonaishiilidioksidipäästöt voisivat uudistuksen myötä vähentyä noin seitsemän prosenttia.

Yhtiö kertoo verkkosivuillaan, että suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.

Lue myös:

    Uusimmat