Ruotsissa käyttöön otettu kämmenellä maksaminen ei tutkimusprofessorin mukaan ole ajankohtaista Suomessa, mutta muunlainen biometrinen tunnistaminen on silti koko ajan yleisempää.
VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto myöntää, että ihmisten tunnistamista biologisten ominaisuuksien perusteella, eli niin sanottua biometristä tunnistamista on tutkittu Suomessa paljon. Yliopistoissa tutkituimpia ovat olleet sormenjälki- ja kasvojentunnistus sekä silmän iirikseen perustuva tunnistus.
Pisimmällä Suomessa ollaan kasvojentunnistuksen kehittämisessä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä laitteita, jotka vertaavat kasvokuvaa passikuvaan. Ailisto kuvailee kasvojen tunnistamista myös hyvin turvalliseksi, koska järjestelmä toimii ilman fyysistä kosketusta. Tämä on tarpeellista esimerkiksi tapauksissa, joissa on tarttuvan taudin riski.
Kasvojen tunnistamisen hyviksi puoliksi Ailisto luettelee myös käytännöllisyyden rikosten torjunnassa. Kasvoja voi tunnistaa väkijoukosta kauempaakin, mikä voi olla tärkeää esimerkiksi rikollisuuden ja terrorismin torjunnan yhteydessä.
Sormenjälki puhuu puolestaan perinteisenä tunnistustapana. Ailiston mukaan sormenjälkitunnistus voisi toimia myös kassalla maksamisen yhteydessä, vaikka varsinainen maksaminen suoritettaisiin yhä kortilla.
Sormenjäljet otetaan yhä viranomaisten rekistereihin epäillyiltä rikoksen yhteydessä. Joissakin älylaitteissa sormenjälki myös vaaditaan kirjautumisen yhteydessä.