Toisen syömiseen puuttuminen voi olla haitallista. Yksittäinen harmittomalta tuntuva kommentti voi jopa laukaista syömishäiriön toisella.
”Joko sulla on taas nälkä? Miten olet vain luuta ja nahkaa, vaikka syöt kuin hevonen? Haepas nyt lisää!” Keskustelu ruokarauhasta käy vilkkaana sosiaalisessa mediassa.
Helsingin Sanomien elokuun lopulla julkaistu kolumni ruokarauhasta nosti keskustelun negatiivisesta ruokapuheesta taas pinnalle sosiaalisessa mediassa. Negatiivinen ruokapuhe voi olla esimerkiksi toisen henkilön annoskokojen tai lautasen sisällön negatiivissävytteistä kommentointia.
Keräsimme MTV Uutisten Instagramissa lukijoidemme aitoja kokemuksia negatiivisesta ruokapuheesta. Edellä mainitut kommentit olivat otteita heidän kokemuksistaan.
Lue myös: Asiantuntija varoittaa salakavalasta syömistaipumuksesta: "Laskisin sen epätyypilliseksi anoreksiaksi"
Negatiivinen ruokapuhe osa laajempaa ongelmaa
Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilän mukaan toisen syömisen kommentointi voi olla vahingollista, sillä koskaan ei tiedä, mitä toinen käy läpi pään sisällään. Yksittäinen harmiton kommentti syömisestä voi laukaista jopa yksittäisen ihmisen syömishäiriön.
– Kommentit voivat osua myös kanssaihmisiin. Se ei riipu siitä, onko se ollut oma lautanen, jota on kommentoitu, Mikkilä sanoo.
Mikkilä kuitenkin korostaa, että negatiivinen ruokapuhe on osa paljon laajempaa ongelmaa. Yhtä ongelmallista on se, kuinka kommentoinnilla normalisoidaan syömishäiriökäyttäytymistä.
Mikkilän mukaan vasta kymmenen vuoden sisällä on alettu kyseenalaistaa, miten syömishäiriölle tyypillistä käyttäytymistä on normalisoitu.
– En tiedä, kuinka syvälle voitaisiin mennä pohdinnassa, mistä syömisen kommentointi kumpuaa. Kommentit polveutuvat varmasti ajoista, jolloin ruokaa ei ollut riittävästi tarjolla, Mikkilä arvioi.
Tänä päivänä negatiivinen ruokapuhe ja erilaisiin ruokiin kohdistunut vinoutunut suhde alkavat jo varhaisesta lapsuudesta. Lapsille kerrotaan, kuinka terveellisyys on sama asia kuin ei-lihottavuus.
Mikkilästä olisi tärkeää, että ruokarauhapuhetta tuotaisiin päiväkodin aikuisille ja alakouluihin. Näissä paikoissa rakennetaan sitä perustaa, mistä syömishäiriöt saattavat puhjeta.
Lue myös. Eevi sairastui ensin anoreksiaan, sitten terveyden tavoittelusta tuli pakkomielle: "Syömishäiriölläni ei ollut loppujen lopuksi mitään tekemistä ruoan kanssa"
Syömishäiriöteema ja läskiaktivismi nosteessa
Aihetunnisteella ruokarauha löytyy Instagramista jopa 1 200 julkaisua.
Mikkilän mukaan ruokarauhakeskustelu on pinnalla, koska syömishäiriöteema ja niin sanottu läskiaktivismi ovat tällä hetkellä nosteessa. Läskiaktivismilla tarkoitetaan aktivismia, jonka tavoitteena on saada lihavuus hyväksytyksi yhteiskunnassa, ja lihavia kehoja näkyväksi medioissa.
Nykyaikana myös kiinnitetään yhä enemmän huomiota valittuihin sanavalintoihin, mikä selittää osaltaan syntynyttä ruokarauhakeskustelua.
Mikkilä kertoo, kuinka negatiivinen ruokapuhe lisääntyy usein tilanteissa, joissa kohdataan ihmisiä pitkän tauon jälkeen. Myös uusissa aluissa, kuten uuden vuoden ja syksyn kynnyksellä tällainen puhe lisääntyy.
– Ne ovat sellaisia tyypillisiä ruotuun palaamisen hetkiä, jolloin epäasiallinen ruokakommentointi rehottaa. Ajattelen kuitenkin, että puhetta esiintyy vuoden ympäri jokaisena päivänä, Mikkilä sanoo.
Lue myös: Katen aidon rohkea bikinikuva sai seuraajat ihastumaan – vaatekoko 46 ei ole este itsevarmuudelle
Kuinka puhua ruoasta oikein?
Mikkilän mukaan on olemassa hyviä tapoja kommentoida ruokaa. Jos ruoka maistuu hyvälle tai jokin maku ei miellytä, sen voi sanoa ääneen.
Jos on ruokailutilanteessa henkilön kanssa, joka sairastaa syömishäiriötä tai hänellä on syömishäiriötausta, täytyy valikoida sanoja entistä tarkemmin.
Mikkilän mukaan samaa ruokaa syödessä ei kannata arvioida ruoan terveellisyyttä tai kommentoida ravintoainesisältöjä. Myöskään ruoan jättämistä lautaselle ei suositella syömishäiriötä sairastavan seurassa.
Mikkilän mukaan ruokailutilanteet ovat erityisen herkkiä paikkoja. Kannattaa myös puhua täysin muista asioista ruokailun aikana.
Syömishäiriöliitossa kampanjoidaan myönteisen ruokasuhteen puolesta useamman kerran vuodessa. Joulun ruokarauhan julistus ja 6. toukokuuta järjestettävä Älä laihduta -päivä ovat esimerkkejä, miten ruokarauhakeskusteluun on osallistuttu liiton puolelta.
– Vaikka olemme Syömishäiriöliitto, puhumme kaikille. Syömishäiriötä sairastaville kohdistettu puhe ei ole uskottavaa, jos muu maailma puhuu täysin toisella tavalla, Mikkilä sanoo.
Yllä olevalla videolla MTV Uutisten someseuraajat kertovat, millaisia kommentteja he ovat saaneet syömisestään.