Kaksi kolmesta varusmiespalveluksen suorittavasta naisesta saa johtajakoulutuksen, kertoo Pääesikunta. Miehistä johtajakoulutuksen käy vain neljännes. Kiintiöitä ei ole, vaan valintakriteerit ovat naisille ja miehille samat.
Kesäkuussa alikersanttina kotiutuneelle Sofia Björkqvistille aliupseerikoulutus oli selvä tavoite, sillä hän halusi saada asepalveluksesta kaiken irti.
Pioneeri Björkqvist pääsikin räjäyttämisen, suluttamisen ja raivaamisen lisäksi harjoittelemaan johtamista. Aliupseerikoulutuksessa vedettiin sulkeisia ja opetettiin alokkaille ampuma-asentoja. Erikoiskoulutuskaudella Björkqvist valittiin komppanian vääpeliksi ja näkökulma laajeni taktisiin kysymyksiin.
Tärkeää oli myös sosiaalisten taitojen oppiminen.
– Armeijassahan on laidasta laitaan ihmisiä, niin oppi aika hyvin sen, miten niitten kanssa toimia.
Naisia on majureina - kenraalia saadaan vielä odottaa
Naisten hakeutuminen johtajakoulutukseen on luontevaa. Toisin kuin miehet, kaikki naiset ovat armeijassa vapaaehtoisesti, muistuttaa osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian Pääesikunnasta.
– Yleensä he ovat tosi motivoituneita, ja heidät on vielä valikoitu. Ei riitä pelkkä halukkuus, vaan on katsottu, että he ovat soveltuvia palvelukseen.
Kostianin mukaan moni naisista pyrkii palveluksen jälkeen sotilasuralle tai turvallisuusalalle. Tällä hetkellä Suomessa korkein sotilasarvo, jossa palvelee nainen, on maa- ja ilmavoimissa majuri ja merivoimissa vastaavan arvoinen komentajakapteeni.