Meri Louhisola kävi armeijan vuonna 1995. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin hän on päätynyt mutkien kautta töihin Puolustusvoimille.
Nykyinen insinöörimajuri Meri Louhisola astui armeijan harmaisiin Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuoreveden Hallissa vuonna 1995. Hänen varusmiespalvelunsa alkamista oli seuraamassa iso joukko toimittajia ja kuvaajia, sillä hän oli yksi ensimmäisistä naisista, jotka pääsivät armeijaan.
Viiden jälkeen -ohjelma löysi MTV Uutisten arkistosta kolmekymmentä vuotta vanhan uutisklipin, jossa parikymppinen Meri Louhisola kertoo ajatuksistaan varusmiespalvelusta. Uutisklipin vuodelta 1995 voit katsoa tästä:
1:21
Louhisola sai Ilmavoimien teknillisessä koulussa lentoteknisen koulutuksen. Kyseinen varuskunta Hallissa on sittemmin lakkautettu.
– Armeija-aika oli mielenkiintoista ja opettavaista. Onneksi minulla oli urheilutaustaa, niin kunto riitti. Siellä oli myös paljon teknistä asiaa, koska opiskelimme lentokoneita ja mekaanikon hommaa. Opiskelu oli aika rankkaa. Meillä oli myös metsäleirejä, ampumista ja muuta peruskoulutusta, Louhisola kertoo.
Meri Louhisola kertoo päätyneensä armeijan jälkeen diplomi-insinöörin hommiin siviilipuolella, mutta sitten lopulta – lähes 40-vuotiaana – hän haki ja pääsi töihin puolustusvoimiin.
Ura armeijassa vaatii pitkäjänteisyyttä
Tähän mennessä varusmiespalveluksen on suorittanut yli 13 000 naista. Uran luominen puolustusvoimissa vie oman aikansa, sillä arvoasteikossa eteneminen vaatii sekä vankkaa kokemusta että jatkuvaa koulutusta.
Yksi pitkälle urallaan edennyt nainen on everstiluutnantti Annukka Ylivaara, joka nimitettiin Suomen maavoimien historian ensimmäisenä naisena pataljoonan komentajaksi keväällä 2022. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla Puolustusvoimista ja toimii Turvallisuuskomitean yleissihteerinä. Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriötä sekä toimii tarvittaessa yhteiskunnan eri häiriötilanteissa asiantuntijaelimenä.
Ylivaaran mukaan naiset eivät joudu armeijassa tekemään töitä enemmän tai eri tavoin päästäkseen yhtä pitkälle kuin miehet.
– En näe sitä niin, että [naiset] joutuvat tekemään enemmän tai eri tavalla. Ehkä jos haluaa perustaa perheen ja saa lapsia, niin biologisia tekijöitä tulee eteen, mutta eivät naiset yleisesti ottaen joudu tekemään jotakin enemmän edetäkseen urallaan, Ylivaara sanoo.
Armeijauralla korkealle eteneminen vaatii pitkän polun, jolle naiset ovat päässeet vasta vuonna 1995. Ylivaara laskeskelee, että nainen voisi Suomessa olla kenraalina aikaisintaan noin viiden vuoden päästä.
– Se voisi olla 2030-vuoden taitteessa tai sitä ennen. Puolustusvoimissa eri tehtävissä etenemiseen vaaditaan tietynlainen kokemus ja koulutus. Oikopolkua ei ole millekään sukupuolelle, Ylivaara sanoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.
Everstiluutnantti Annukka Ylivaara kertoo urastaan alla olevalla videolla:
4:06