Sodan kauheudet voivat tehdä omasta kehosta vihollisen ja rikkoa mielen loppuelämäksi – MTV vieraili osastolla, jossa traumatisoituneita hoidetaan

Astun Taysin pakolaispsykiatrian poliklinikan erikoislääkäri Tapio Hallan huoneeseen. Katseeni kiinnittyy seinällä olevaan tauluun, jossa lukee englanniksi ja arabiaksi: toipuminen vaatii kärsivällisyyttä.

– Viesti on tärkeä sekä asiakkaalle että hoitajalle. On hyvä ymmärtää, että takapakkeja tulee ja sitten taas mennään eteenpäin. Aika on paras lääke. Asiakkaillamme on yleensä vaikeita traumoja. Monilla on kokemuksia vankeudesta, kidutuksesta, raiskauksista ja väkivallasta, Halla toteaa.

Halla on työskennellyt noin kaksikymmentä vuotta sotatraumoista kärsivien pakolaisten parissa.

Sotatraumat voivat syntyä siitä, mitä itselle on tapahtunut tai mitä on joutunut todistamaan sivustakatsojana.

– Tehtävämme on täällä tutkia ja hoitaa sairauksia, jotka sota ja traumat ovat aiheuttaneet. Perusterveydenhuolto, vastaanotto- ja kriisikeskukset antavat akuutin vaiheen avun. Meille tullaan vasta, kun traumat ovat pitkittyneet tai kroonistuneet, Halla avaa prosessia.

Lue myös: Ukrainalainen Petro joutui venäläisten vangiksi – kertoo nyt kidutuksesta, kohti ammutuista luodeista ja hänelle tarkoitetusta haudasta

Sotatraumojen hoito vaatii erikoisosaamista

Suomessa on saatu kokemusta sotapakolaisten hoidosta eri puolilta maailmaa tänne tulleiden pakolaisten kanssa.

Edellinen pakolaisaalto vuonna 2015 toi tänne muun muassa syyrialaisia, afganistanilaisia, iranilaisia ja irakilaisia. Vuosien varrella heitä on tullut myös Afrikan maista ja Kaukoidästä.

– Ukrainasta tulleita pakolaisia alkaa tulla myös meille aikanaan. Kaikki eivät tarvitse apua traumojensa kanssa selviämiseen. Osa pystyy jatkamaan elämäänsä ja käsittelemään ne omin voimin. Toisten elämä ei palaa koskaan entisille raiteilleen, Halla kertoo.

Resurssit eivät kuitenkaan riitä Suomessa kaikkien pakolaisten auttamiseen. Tällä polilla hoidetaan vuosittain noin parisataa asiakasta.

– Resurssimme eivät riitä tällä hetkellä enempään. Olisi tärkeää lisätä koulutusta ihan perusterveydenhoidon tasolla jo siihen, että osattaisiin kohdata traumatisoituneet ihmiset oikein, Halla painottaa.

Lue myös: Tyhjiä viinapulloja, tuhoutuneita tankkeja ja armeijan lomakkeita – ukrainalaissotilaat esittelivät hylättyä venäläistukikohtaa

Kokemusten sanoittaminen omalla kielellä on tärkeää

Sotatraumoja voidaan hoitaa erilaisilla keinoilla. On tärkeää auttaa ihmistä tutustumaan itseensä uudelleen ja sopeutumaan arkeen. ­Menetetty turvallisuuden tunne olisi tärkeä saada takaisin.

– Keskustelemme terapiassa ja yritämme löytää keinoja sanoittaa omia kokemuksia ja tuntemuksia. Yritämme auttaa myös kohtaamaan uudelleen traumaattisia tilanteita, asiakkaan kulloistenkin kykyjen mukaan, Halla sanoo.

Hän painottaa, että jokaisen täytyy saada tehdä se omalla kielellä. Siksi tulkkien käyttö on ensiarvoisen tärkeää.

Lue myös: Helena Ranta on tutkinut lasten luita joukkohaudoista ja tietää julmuudesta enemmän kuin kukaan haluaisi – näin hän ajattelee Venäjän teoista Ukrainassa

Oma keho vihollisena

Sotatraumat voivat näyttäytyä hyvinkin eri tavoin. Kehosta voi tulla vihollinen kidutetuille, raiskatuille ja väkivaltaa kohdanneille.

– Keho voi tuntua vieraalta, oudolta ja siinä voi olla erilaisia kipuja. Se voidaan kokea jopa pelottavaksi, Halla sanoo.

Tällaisista traumoista kärsiviä voidaan auttaa fysioterapialla. Sen avulla hän voi tutustua uudelleen kehoonsa turvallisesti.

– Jotta ihminen voi olla kehossaan taas turvallisesti, hänen täytyy pystyä ottamaan kosketusta vastaan, ja olemaan lähellä toista ihmistä. Siihen pääseminen vaatii usein oikeanlaista fysioterapiaa, jonka avulla voi totutella omaan kehoon ja löytää erilaisia keinoja tulla sen kanssa toimeen, Halla kertoo.

Liikunta auttaa avaamaan mieltä ja kehoa sekä saamaan positiivisia kokemuksia. Fyysinen rasitus myös vähentää kipuja, parantaa unta ja rentouttaa sekä kehoa että mieltä.

– Monesti traumatisoituneet ihmiset ovat ikään kuin jähmettyneitä ja käpertyneitä omaan itseensä. Kehon käyttäminen ja avautuminen voi helpottaa oloa, Halla avaa.

Lue myös: Butsha on vasta alkua: Silmitöntä tuhoa ja siviilien murhia Borodjankassa – sotilaat jättivät järkyttävän näyn Oksanan kotiin

Traumatisoitunut on jatkuvassa stressitilassa

Traumojen vakavuutta voidaan arvioida myös sen kautta, kuinka paljon ihminen pystyy nukkumaan. Traumat voivat aiheuttaa jatkuvia jännitystiloja.

– Silloin myös uni häiriintyy. Öisin menneisyyden kokemukset palaavat vahvasti mieleen ja osa jopa elää niitä uudelleen ja uudelleen. Tulee painajaisia, ja ne voivat olla niin pahoja, että ei uskalla nukahtaa, Halla toteaa.

Traumatisoitunut voi olla myös jatkuvassa hälytystilassa. Hän saattaa vaikuttaa hetkittäin lähes normaalilta, mutta reagoikin yhtäkkiä erittäin voimakkaasti pieniltäkin vaikuttaviin asioihin.

– Hän voi saada paniikkikohtauksia jonkun äänen muistuttaessa traumasta.  Traumatisoituneen voi olla hankala olla muiden seurassa ja sosiaaliset suhteet kärsivät. Hän voi hermostua helposti ja tulkita muiden toimintaa tai ilmeitä väärin, Halla selittää.

Jollakin voi olla tunne, että häntä seurataan tai tarkkaillaan koko ajan, ja hänen pitää kadulla katsella ikkunoita ja tarkistaa näkyykö jossain aseita.

– Sellainen syö paljon voimia. Ne eivät riitä, kun pitäisi samaan aikaan sopeutua uuteen maahan ja olosuhteisiin. Siksi monet lamaantuvat ja masentuvat, Halla selittää.

Traumasta toiseen selviytymistä

Akuutissa vaiheessa olevien pakolaisten tarpeet traumojen suhteen selvitetään vastaanottokeskuksissa ja heidät ohjataan tarvittaessa kriisikeskuksiin. Akuutissa vaiheessa trauma voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipua, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä.

– Heillä on usein painajaismainen, epätodellinen olo. Tapahtunutta on vaikea käsittää. He voivat olla turtia, apaattisia, levottomia ja rauhattomia tai näiden kaikkien olotilojen vuoristoradassa, Kriisikeskus Osviitan toiminnanjohtaja Kati Rikala, kertoo.

Muisti voi pätkiä ja mieli suojella myös sillä, että järkyttävimmät kokemukset painuvat pois tietoisuudesta. Osa voi olla toisaalta onnellinen ja helpottunut pelastumisesta, ja samaan aikaan kokea syyllisyyttä niiden puolesta, jotka eivät selvinneet. Se on luonnollinen reaktio.

–Toiset jumiutuvat syyllisten etsintään, koska yrittävät ymmärtää tapahtuneen. Joidenkin koko elämä on ollut jatkuvaa traumaa ja selviytymistä, Rikala muistuttaa.

Jokainen voi auttaa kohdatessaan pakolaisia

Jatkuva pelko ja turvattomuuden tunne alentaa ihmisen toimintakykyä ja pitää kaikki aistit jatkuvassa hälytystilassa. Ihminen virittyy psykobiologisesti reagoimaan minä hetkenä hyvänsä.

– Se lamaa ja laskee ihmisen toimintakykyä. Siksi on tärkeää saada pakolaisten arjen rakenteet kuntoon ja elämä rullaamaan niin normaalisti kuin mahdollista. Kun on menettänyt lähes kaiken, on irrallinen ja epätodellinen olo. Siksi viestimme heille, että he ovat nyt kaikesta huolimatta turvassa, Rikala sanoo.

Hän painottaa oikea-aikaisen keskusteluavun merkitystä. Surun ja menetysten käsittelyyn tarvitaan apua, etteivät ne kroonistu ja sairastuta mieltä. Hän painottaa riittävän sosiaalisen tuen merkitystä. Se auttaa vieraantuneisuuden ja apaattisuuden kokemuksiin. On tärkeää kokea olevansa hyväksytty. Myös Halla painottaa sen merkitystä.

– Jokaisen meistä on tärkeä kohdata läheisemme ja kuunnella heitä, että he pärjäisivät vaikeiden kokemustensa kanssa. Emme me ammattilaiset yksin pysty parantamaan tai hoitamaan ihmisten traumoja. Voimme oppia itsekin auttaessamme toisia.