Jääkiekon SM-liigakausi päättyi ennen aikojaan koronaviruspandemian takia. Dramaattisen lopun lisäksi kulunut sesonki muistetaan erityisesti yhdestä asiasta: päähän kohdistuneista taklauksista.
Pääosumia nähtiin kierros toisensa jälkeen. SM-liigan johto reagoi asiaan tavalla, joka herätti lopulta kovasti närää. Uusi tiukentunut linja vain lisäsi epätietoisuutta pelaajien ja seurojen sisällä.
Yleisesti taklaaminen on aihe, joihin liittyy kolme kulmaa:
1) Niistä saatava hyöty
2) Niistä aiheutuvat seuraukset
3) Niiden kyseenalaistaminen
Mutta mitä pelaajat ajattelevat SM-liigan kohusta ja koko taklausteemasta?
C Moren Urheilusuora haastatteli eri ammattilaissarjoissa pelaavia pelaajia. Leirinuotion äärelle kokoontuivat KHL-seura Helsingin Jokereita edustava Veli-Matti Savinainen ja Ruotsissa pelaava Tomi Sallinen. Etäältä omat näkemyksensä antoivat NHL-tähti Mikko Rantanen ja huippulupaus Eeli Tolvanen.
Savinainen: En voi etsiä kiekkoa jaloista
Viime kesänä Jokereihin siirtynyt Veli-Matti Savinainen, 34, seurasi SM-liigan taklauskeskustelua median kautta. Savinaisen mukaan KHL:ssä rajuja päähän kohdistuneita taklauksia ei juuri nähty.
Mutta miksi ongelma piinaa SM-liigaa?
– Liigaan tulee koko ajan nuorempia ja nuorempia pelaajia, ja vauhdit ovat suuria, Savinainen pohtii.
Jokerit-hyökkääjä nostaa esille pelaajien henkilökohtaisen vastuun.
– Jos saan kiekon keskialueella ja menen hyökkäysalueelle sisään, niin kyllä pään pitää olla koko ajan ylhäällä. Jos hukkaan kiekon, en ala etsiä sitä jaloista, koska itsesuojeluvaisto käskee pitämään pään ylhäällä. Koska se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joku sieltä kuitenkin tulee. Jonkun tehtävä on taklata. Se on sitä duunia, josta heille maksetaan.
Savinaisen mukaan taklaamisella on yhä iso merkitys jääkiekossa. Taskusta löytyy tuore esimerkki.
– Kun pelasimme Jokereiden kanssa pudotuspelisarjaa Lokomotivia vastaan, ajoimme kaikkea, mikä liikkui. Huomasin heidän pakeistaan sen, että kun teimme noin, he eivät enää menneetkään hakemaan kiekkoja kulmista niin kuin he olivat aiemmin tehneet. Siinä huomasi sen, että taklauksilla on pelillinen merkitys. Mutta totta kai se taklaaminen pitää tehdä puhtaasti.
Sallinen: Ruotsissa painittiin saman ongelman kanssa
Ruotsin SHL:ssä Brynäsiä edustava Tomi Sallinen on nähnyt viime vuosien aikana niin ruotsalaisen, sveitsiläisen, venäläisen kuin myös kansainvälisen pelin taklauskulttuureiden sävyt.
Sallisen mukaan taklauspelin evoluutio on muuttumassa.
– Ennen vanhaan karvatessa taklaus ajettiin aina loppuun. Silloin sitä saattoi jäädä vähän tilanteesta ulos. Nykyään ainakin Ruotsissa pyritään siihen, että liike jatkuisi koko ajan. Silloin kaikkia taklauksia ei viedä loppuun, Sallinen pohtii.
31-vuotias sentteri kokee, että SM-liigan nykytilanteessa on paljon samankaltaisuutta siihen nähden, mitä hän havaitsi ensimmäisellä Ruotsin reissullaan.
– Silloin tuli paljon taklauksia, joista kohistiin lehdistössä. Nyt kahdella viimeisimmällä kaudella tilanne on rauhoittunut. Totta kai sielläkin taklataan, mutta SHL:ssä peli ei perustu niin paljoa taklaamiseen. Vastavoima on toki se, että kun ei paljoa taklata, niin sitten ei olla niin valmiita niihin taklauksiin. Se taas tekee tilanteesta vaikean.
Sallinen kokee, että taklaaminen kuuluu jääkiekkoon fyysisenä elementtinä. Painotusarvo kohdistuu sanaan ”puhtaus”.
– Turhan vaarallisia yliajoja ei tarvita. Muunlainen taklaaminen ja kroppaan kiinniajaminen kuuluu lajiin – se on yksi tapa puolustaa.
Miten SM-liigaa piinaava päähän kohdistuneiden taklausten ongelma voitaisiin poistaa? Tähän Sallisella on selkeä näkökanta.
– Tarvitaan kanssakäymistä ja sitä, että taklauksia käytäisiin videolta läpi. Sitä kautta pelaajat saisivat paremman ohjeistuksen sille, että mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Ei voida vain sanoa, että onko vastapalloon taklaaminen hyväksyttävää vai ei. Siihen on kuitenkin niin monta erilaista toteutusmallia.
– Uskon, että ajan kanssa tästäkin päästään yli. Sen perusteella, mitä Ruotsissa on tapahtunut, uskon, että myös Suomessa tullaan pääsemään parempaan lopputulokseen, Sallinen näkee.
Video: Veli-Matti Savinainen ja Tomi Sallinen puhuvat taklausaiheesta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Rantanen: NHL:ssä samaa keskustelua
Jääkiekkoliiga NHL:ssä kovaa jälkeä takova Mikko Rantanen, 23, nostettiin jo nuorella iällä mukaan miesten peleihin. Rantasen mukaan hän sai tuolloin tärkeää oppia pelin lainalaisuuksista.
– Penkiltä näki, kun joku jäi jyrän alle. Se herätti nuorena poikana, silloin 16-18-vuotiaana. Sitä kautta oppi, että kun toiselle käy noin, niin sitä samaa ei kannata toistaa itsensä kohdalla, Rantanen muistelee.
Rantanen allekirjoittaa Savinaisen näkemyksen siitä, miten taklattavalla on oma vastuunsa.
– Jos keskialueella menettää kiekon ja on leikkaamassa hyökkäysalueelle, niin silloin sitä kiekkoa ei kannata alkaa etsiä jaloistaan.
Taklauskeskustelu ei rajoitu pelkästään Suomeen. Rantanen on itsekin havainnut sen, miten aihe herättää voimakkaita mielipiteitä NHL:ssä.
– Melkein jokaisen pelikiellon kohdalla joku on sitä mieltä, että ”liian vähän tuli”. Itsekin aina välillä vähän ihmettelen niitä. On se sielläkin vähän hakemista, mutta kyllä se on menossa parempaan päin.
Rantasen mukaan NHL:ssä vastustajan pelaajien tiedostaminen on olennainen osa peliarkea. Colorado Avalanchen hyökkääjä mainitsee nimeltä tshekkipuolustaja Radko Gudaksen ja jenkkipuolustajan Dustin Byfuglienin. Molemmat ovat tulleet tunnetuiksi luunmurskaajina.
– Heidän kohdallaan on syytä pitää päätä pystyssä, Rantanen naurahtaa.
Avalanchen tähtihyökkääjä on itse isokokoinen voimahyökkääjä (193 senttiä). Rantanen ei ole kuitenkaan tullut tunnetuksi mitenkään fyysisenä pelotteena – ainakaan taklaamisen saralla.
– Olin nuorempana porukan pienimpiä. Ehkä se johti siihen, että en oppinut taklaamaan, kun ei ollut kokoa. Kasvoin isoksi vasta 14-15-vuotiaana.
– Nyt myöhemmin olen miettinyt sitä, että ehkä energiaa kannattaa säästää johonkin muuhun. Yrittää vaikka sitten karvata kahta kauheammin, Rantanen pohdiskelee.
Video: Haastattelussa Mikko Rantanen:
6:10
Tolvanen: Taklaamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota
20-vuotias Eeli Tolvanen on kokenut viime vuosien aikana niin KHL:n, AHL:n, NHL:n kuin MM-kisatason taklauskulttuurien erot.
Tolvasen mukaan hyppy KHL:stä AHL:ään oli hurja.
– Jokereissa tuntui siltä, että siellä ei tullut mitenkään hirveästi mitään isompia taklauksia. AHL:ssä taas tuntuu siltä, että jokaisessa pelissä tulee ainakin yksi tai kaksi. Toki. Pieni kaukalo ja tilanteet tulevat nopeammin vastaan, AHL-seura Milwaukee Admiralsia edustava Tolvanen sanoo.
Isoimman muutoksen Tolvanen koki nuorena, kun hän vaihtoi Suomen junioripelit Yhdysvaltojen vastaaviin.
– Silloin tuli puskista se, että miten siellä ajettiin ihan kunnolla pystyyn. Isoja taklauksia tuli joka pelissä. Suomessa niitä ei taas hirveästi ollut. Taklaamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, Tolvanen näkee, jatkaen aiheesta:
– Nytkin tulee paljon sellaisia taklauksia, joissa taklattava ei ole ollut valmis ottamaan niitä vastaan. Silloin se näyttää tosi pahalta. Taklattavankin pitää olla valmiina ja reagoida oikein, ettei satu mitään.
Tolvanen pitkälti naurahtaa ajatukselle siitä, että taklaukset poistettaisiin jääkiekosta.
– Toivottavasti ei mennä siihen. Taklaukset kuuluvat tähän peliin. Ja kyllä se on mennyt niin, että ne jotka ovat taklanneet, ovat myös pärjänneet viime vuosien aikana, Tolvanen pohtii.
Video: Haastattelussa Eeli Tolvanen
4:37
Kivi: Valmentajilla iso vastuu
C Moren Urheilusuoran studiossa puitiin taklausaihetta niin pelaajien kuin myös valmentajien näkökulman kautta.
Karri Kiven mukaan koko aihe kaipaa lisää selkeyttä.
– Kurinpitoon pitäisi tulla kasvot. Yksi henkilö, joka vastaisi niin tilannehuoneen ratkaisuista kuin myös kurinpidollisista asioista, Kivi pohtii.
Kivi korostaa myös valmentajien vastuuta.
– Heillä on se kaikista isoin valta. SM-liigan päävalmentajat pystyvät vaikuttamaan kaikkeen. Ja koska kokeneemmat pelaajat ovat vähentyneet, jostain pitää kertoa, että mikä on oikein ja missä rajat menevät. Kasvattajarooli on erittäin tärkeässä asemassa.
Taklauskeskustelussa olennainen osa liittyy pelin kehityskaareen. Mitä nykypäivän pelissä vaaditaan ja mitä ei.
Kivi hakee peilikuvaa maailmalta.
– Kun mennään isoihin kaukaloihin, niin esimerkiksi Kanada ja USA eivät enää karvaa niin, että he vievät taklaukset loppuun. Koska sen jälkeen paluu pelin virtaukseen on kuluttavaa.
– Peli on muokkautunut vauhdin ja kiekollisen hallinnan kautta siihen, että taklauksista ei saa enää hyötyä, Kivi näkee.