Jarno Miettinen
jarno.miettinen@mtv.fi
Siuntiossa lähellä Lohjan rajaa asuva Petra Andersson huomasi alkuviikosta kotipihallaan jotakin epätavallista.
– Olimme pojan kanssa hakemassa vettä vatiin pihalle. Koira alkoi haukkua ja heiluttaa häntää ja ajattelin, että mitäköhän siellä on. 3-vuotias poikani huusi, että orava!
Maassa oli ilmeisen läkähtynyt pieni oravanpoikanen. Orava yritti kiivetä seinää pitkin, mutta ei onnistunut.
Andersson tunnisti poikasen heti kovin uupuneeksi.
– Vein koiran naruun ja katsoin, että siinä se orava kyyhötti auringossa. Se reppana oli aika läkähtynyt. Siinä se ryömi ja meni kivenkoloon.
Andersson päätti pelastaa pikkuoravan hengen kaikin mahdollisin keinoin.
– Vahdin sitä pitkin päivää. Sekotin veteen hunajaa ja vein sille vesikipon, mutta orava oli liian pieni juomaan siitä. Katselin ihan, että ei kai se nyt ihan läkähdy kuoliaaksi tuohon.
Seuraavaksi Andersson mietti keinoja oravan viilentämiseen tukahduttavan kuumana päivänä.
– Toin siihen laatikon varjostamaan ja sateenvarjon. Toin myös sähkötuulettimen, mutta sitten tulikin jo komentti, että vie tuuletin pois. Tuuletin voi vaikka pelottaa sen emoa.
Andersson ei nähnyt koko päivänä pikkuisen emoa. Emo ei ole sittemminkään ilmaantunut.
Andersson otti yhteyttä Suomen eläinsuojeluyhdistykseen aktiiviin. Paikalle tuli yhdistyksen vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer, joka antoi pikkuisille ensihoitoa. Hän juotti lääkeruiskulla hunajavettä, jota orava joi ahnaasti.
Waltzer myös nimesi pikkuoravan Pinoccioksi. Hän sanoo, että nimi keksittiin pienestä vammasta, jonka orava oli saanut.
– Sillä on pieni nirhauma nenässä, jonka se on saanut ehkä pudotessaan nenälleen. Tulopäivänä nenä oli vähän turvoksissa. Putsasin nenän ja nyt näyttää ihan hyvältä. Hän imee ruiskusta ja uskoisin nenäkin toimivan ihan hyvin, Waltzer sanoo
Walzer kertoo, että Pinoccio voi nyt oikein hyvin.
– Kovasti se syö kissojen äidinmaidon korviketta ja tänään jo rupesi vähän maistelemaan päärynää ja rouhittua pähkinää.
Viikko on ollut Suomen normaaliin toukokuuhun nähden erittäin kuuma, eikä Anderssonin pihalla ole paljoakaan luontaista varjoa. Waltzer arvelee, että oravan pesä on saattanut olla kuumissa kattorakenteissa.
– Oravat pesivät aika paljon kattorakenteisiin. Peltikattorakenteissa lämpö nousee aivan hirveisiin lukemiin. Poikaset lähtevät vähän liikkumaan kun pyrkivät pois kuumuudesta ja sitten putoavat pesästä. Ihan viime päivinä on tullut aika paljon ilmoituksia nääntyneistä oravista, Waltzer kertoo.
Waltzer sanoo, että Pinoccion tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Vähän kun vahvistuu, saa vielä painoa lisää ja oppii avaamaan käpyjä, niin se pääsee luontoon takaisin.
Hän ei vielä tiedä, mihin paikkaan orava vapautetetaan.
– Se riippuu aina vähän siitä, pystytäänkö niitä löytöpaikalla ruokkimaan. Oravia pitää ruokkia vielä vähän aikaa vapauttamisen jälkeenkin. Aika usein olen omalle pihalle niitä vapauttanut. Avaan häkin oven ja siitä ne lähtevät, mutta usein palaavat nukkumaan häkkiin vielä useammaksikin päiväksi, ennen kun saavat oman pesän rakennettua, Waltzer kertoo.