Suomen eläkejärjestelmä on aika lailla vakaalla ja terveellä pohjalla, arvioi Sitran johtaja Timo Lindholm.
Eläketurvakeskuksen ja Sitran tuoreet skenaariolaskelmat työn muutoksen vaikutuksista eläkkeisiin ja julkiseen talouteen lyövät lisää vettä kiukaalle kuumana käyvään eläkekeskusteluun.
Viime aikoina muun muassa talousnobelisti Bengt Holmström on ollut julkisuudessa huolestunut Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Lindholmin mukaan on perusteltua herättää keskustelua, ja hän korostaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja vakauden olevan tärkeä osa taloutta.
Laskelmien tekijöihin kuuluvan Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Heikki Tikanmäen mukaan laskelmien keskeinen havainto on, että eläkejärjestelmän perusrakenteet toimivat hyvin, vaikka asiat muuttuisivat paljonkin nykyisestä.
Työn muutoksella suuri vaikutus eläkkeisiin
Eläketurvakeskuksen ja Sitran skenaariolaskelmilla on arvioitu, miten ansiokehityksen pysähtyminen, yrittäjyyden merkittävä kasvu tai tuloerojen kärjistyminen vaikuttaisivat eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen.
Laskelmista selviää myös, että kestävyysvajeen poistamiseen tarvittaisiin nykyistä huomattavasti korkeampi työllisyysaste. Kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen, jotta julkisen talouden tulot ja menot olisivat tasapainossa pitkällä aikavälillä.
Skenaariolaskelmat kertovat, että työn ja työelämän muutoksella on suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkiseen talouteen. Työllisyys ja palkkojen kehitys määräävät pitkälle, minkälaisia eläkkeitä ihmisille kertyy, ja toisaalta millaisia eläkemaksuja heiltä pitää kerätä. Lisäksi työllisyydellä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan saamissa verotuloissa, joilla esimerkiksi ikääntymisestä johtuvia kasvavia hoivamenoja rahoitetaan.