Varman toimitusjohtaja Risto Murto MTV:n Uutisextrassa: Syntyvyyden lasku uhkaa tulevaisuuden eläkkeitä ja hyvinvointipalveluita

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi MTV:n Uutisextrassa, että koko hyvinvointivaltio joutuu vaikeuksiin, jollei talous kasva ja työllisiä ole tarpeeksi.

Koko Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta mullistuu, jos väestö ja työvoima vähenevät ennustettua vauhtia. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että syntyvyyden lasku näkyy eläkkeissä vasta pitkällä viiveellä.

– Vaikutus on iso, mutta se vaikutus tulee sitten 20-30 vuoden päästä, eli aikaviipeet ovat suuret, arvioi Murto.

Syntyvyyden lasku iskee myös palveluihin

Väkiluvun lasku iskee kuitenkin myös hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin.

–Jos käy niin, että syntyvyys jää näin alhaiseksi, niin kohta meidän pitää vähentää päivähoitopaikkoja, koulujen aloituspaikkoja ja monta muuta asiaa. Tässä on edessä suuri resurssien siirto nuorilta ja lapsilta vanhusten hoitoon, kuvailee Murto.

Murron mukaan on sekä tulevien eläkkeensaajien että hyvinvointipalvelujen käyttäjien etu, että talous kasvaa. Myös työvoimaa pitäisi saada lisää vaikka ulkomailta.

– Siitä ei päästä yli tai ympäri, että meidän tulevan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on hyvin ratkaisevaa, kuinka paljon meillä on työvoimaa ja kuinka monta kättä meillä on töissä, toteaa Murto.

– Kaikki toimenpiteet, jotka edesauttavat sitä, että niitä käsiä on töissä enemmän, auttavat meitä, hän jatkaa.

Eläkkeetkin kohteena, jos uhkakuvat toteutuvat

Jos kauhukuvat toteutuvat, tulevaisuuden eläke-ehtoja joudutaan ehkä muuttamaan.

Vanhatkaan eläkkeet eivät välttämättä ole turvassa, sillä tie niiden erilaiselle verokohtelulle on jo avattu.

– En usko, että tulevaisuudessakaan nimelliseläkkeisiin kovin herkästi puututaan. Se kynnys on korkea. Mutta eläkkeensaajan näkökulmasta lopputulema on sama, jos eläkkeensaajan verotus lähtee kiristymään, kuvailee Murto. 

Työeläkejärjestelmää on juuri muutettu, joten nopeita muutoksia ei ole tulossa. Mutta jos väestöennusteet toteutuvat, niin tulevaisuussa sekä eläkkeitä että palveluita joudutaan taas mylläämään.

Eläkeläiset eivät ole maksaneet omia eläkkeitään

Monet luulevat, että kaikki eläkeläiset olisivat itse maksaneet eläkkeensä. Se on väärä luulo. Järjestelmä perustuu siihen, että suurimman osan eläkkeistä maksavat nyt työssä käyvät ihmiset.

Eläkemaksut ovat nousseet 1960-luvun noin 5 prosentista nykyiseen noin 25 prosenttiin. Työntekijät maksavat osan ja työnantajat suuremman osan. Väestöennuste luo maksuun edelleen  nousupainetta.

Eläkemaksujen nousua yritetään hillitä eläkerahastoilla, joiden osinko- ym. tuottoja käytetään eläkemenojen kattamiseen. Rahastoja on kerätty, jotta suurten ikäluokkien eläkkeet eivät nostaisi nykypalkansaajien eläkemaksuja kohtuuttomiksi.

Rahastojen pääomaa ei kuitenkaan haluta käyttää, jotta niiden tuotto auttaisi myös tulevia sukupolvia eläkkeiden maksussa.

– Me voisimme tietenkin ajaa niitä eläkerahastoja nyt alaspäin, mutta sitten taas se seuraava sukupolvi olisi isomman urakan edessä, tarkentaa Murto.