Eduskunnalle jätettiin viime viikon torstaina Suomen Senioriliikkeen ajama kansalaisaloite nykyisen eläkeindeksin muuttamisesta ansiotasoindeksiksi. Aloite tarkoittaa, että indeksi sidottaisiin jatkossa kokonaan palkkakehitykseen. Nyt käytössä on niin sanottu taitettu indeksi, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20.
Kansalaisaloitteen toteutuminen merkitsisi eläkemenoihin 312 miljoonan euron kasvua vuodessa. Samalla oletettaisiin, että reaalipalkat nousisivat 1,6 prosenttia.
Tämä kertaantuisi vuosittain ja tähän olisi lisättävä eläkemenojen jatkuva kasvu, jonka aloitteen tekijät ilmeisesti tahallaan jättävät huomioimatta.
Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä on jatkuvasti huolehdittava. Jatkuva huono ja epävarma talous- ja työllisyystilanne luovat paineita eläkejärjestelmän kestävyydelle. Sijoitusympäristön epävakaus puolestaan luo haasteita eläkesijoittamiselle.
Muutos olisi eläkelupauksen pettämistä
Suomen eläkejärjestelmää on aina kehitetty vastuullisesti. Olemme myös huolehtineet tulevien sukupolvien eläkelupauksesta.
Indeksin muuttaminen merkitsisi eläkelupauksen pettämistä ja se olisi anteeksiantamaton teko tuleville sukupolville. Toimivaa eläkejärjestelmää ei saa horjuttaa lyhytnäköisellä oman edun tavoittelulla.
Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien perusteella ansiotasoindeksiin siirtyminen merkitsisi sitä, että työeläkemaksuja pitäisi korottaa noin viisi prosenttiyksikköä tai leikata tulevia eläkkeitä merkittävästi.
Jos maksuja ei korotettaisi, ETK on laskenut, että eläkerahastot olisivat tyhjät noin 50 vuoden kuluttua.
Eläketurvakeskuksen laskelmat ovat kiistattomia ja ne voi tiivistää niin, että indeksin muuttaminen olisi tuhoisaa vakaalle eläkejärjestelmällemme ja tuleville sukupolville.
ETK:n lakisääteinen velvollisuus on tuottaa tilastoja eläkkeistä käytävään keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Indeksialoitteesta innostuneiden pitäisi tutustua laskelmiin perusteellisesti ja kokonaisuutena eikä poimia rusinoita pullasta omien väitteiden tueksi – kuten nyt näyttää liian usein tapahtuvan.
Keskustelussa on nostettu esiin eläkeläisköyhyys. On uskoteltu, että indeksin muuttaminen helpottaisi pienimpiä eläkkeitä saavien vaikeaa tilannetta.
Parantaisi eniten hyvää eläkettä saavien tilannetta
Eläkeläisköyhyys on vakava asia ja siihen asiaan on puututtava muilla keinoilla. On kuitenkin huijausta väittää, että indeksiä muuttamalla vaikutettaisiin heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten toimeentuloon.
Indeksialoite ei koske kansaneläkettä tai takuueläkettä. Muutos parantaisi eniten ennestään hyvää eläkettä saavien tilannetta.
On surullista, että monet menneiden vuosikymmenten yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat liittyneet tähän populistiseen laulukuoroon. Samat henkilöt, jotka ovat päässeet parhaiten osallisiksi hyvinvointivaltiomme saavutuksista ja saaneet eniten nauttia sen hedelmistä. He haluavat viedä vielä sen viimeisenkin siivun tulevien sukupolvien edestä.
He olisivat voineet aikoinaan uudistaa järjestelmää ja nostaa esimerkiksi eläkemaksut tasolle, joka paremmin vastaisi tulevien vuosien suurta haastetta: vähenevää työelämässä olevien määrää ja kasvavaa työelämän ulkopuolella olevien määrää.
Koska päätöksiä ei aikaisemmin haluttu tai osattu tehdä, nykyisen ikäluokan velvollisuus on huolehtia nuorten eläkelupauksesta ja nostaa eläkemaksuja ja -ikärajoja vastaamaan tulevaan haasteeseen.
On myös muistettava, että eläkerahastot eivät ole eläkeläisten rahoja, vaikka indeksialoitteen kannattajat näin väittävätkin. Työssäkäyvät rahoittavat nykyisten eläkeläisten eläkkeitä.
Eläkkeellä olevat ovat maksaneet omista eläkkeistään huomattavasti pienempiä eläkemaksuja kuin mitä perässä tulevat, nyt työelämässä olevat sukupolvet. Tämä tosiasia ei muuksi muutu eikä sitä pidä tunnepohjaisilla väittämillä hämärtää.
Antti Palola on työntekijäjärjestö STTK:n puheenjohtaja.