Pietarsaaren seudulla pitkään kyteneen rokotevastaisuuden pahin kärki on saatu taitettua vuosia jatkuneella pitkäjänteisellä työllä. Asenteisiin vaikuttaminen ja väärien tietojen oikominen eivät käy käden käänteessä.
Pietarsaaren sairaalan lastentautien ylilääkärin Markus Granholmin mukaan kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta on kuitenkin päästy jo selvemmille vesille.
– Silloin kun oli pahin tilanne, yhdessä vaiheessa oli paljon perheitä, jotka kieltäytyivät kaikista rokotuksista.
Ylilääkärin mukaan nykyisin on tavallisempaa, että vanhemmat kieltäytyvät rokotuttamasta lastaan niin sanotuilla uudemmilla rokotteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi rotavirus- ja pneumokokkirokotteet.
– Sitten he kuitenkin uskaltavat ottaa näitä vanhoja rokotuksia ja luottavat niihin enemmän.
Niin kutsutussa vanhemmassa peruspaketissa lapsi rokotetaan muun muassa poliota, kurkkumätää, jäykkäkouristusta sekä tuhkarokkoa vastaan.
Pohjanmaan rannikkoseudun muuta maata kehnompi tilanne on aiheuttanut viranomaisille huolta jo pitkään. THL:n laskelmien mukaan jos väestöstä 95 prosenttia on rokotettu, se antaa laumasuojaa myös muille.
Pohjanmaan rannikolla on kuntia, joissa esimerkiksi tuhkarokon rokotuskattavuus jää 70 prosenttiin. Asiantuntijat pitävät juuri tuhkarokkoa suurimpana uhkana.
Sitkeää perustyötä
Pietarsaaressa terveydenhoidon tärkein ase rokotuskattavuuden kasvattamiseksi on ollut sitkeä valistustyö.
Hoitohenkilökuntaa on esimerkiksi koulutettu vastaamaan rokotteista huolestuneiden vanhempien kysymyksiin sekä korjaamaan mahdollisia vääriä mielikuvia tai tietoja rokotteista.
– Olemme sitkeästi jatkaneet kampanjaa. Mitään uutta ja suurta ei ole ollut. Hitaastihan se nousee, mutta suunta on jatkunut oikeaan suuntaan, Granholm kertoo.
Hoitohenkilökunta nostaa rokotusasiat esiin osana tavallista käyntiä esimerkiksi lastenosastolla tai neuvolassa. Markus Granholmin mukaan rokotekriittisyyden taustalla on usein pelko sivuvaikutuksista, mutta myös täysin väärää tietoja.
– Suuri osa uskoo, että rokotuksista on hyötyä, mutta sivuvaikutukset voisivat olla niin haitallisia, ettei uskalleta ottaa. Sitten osa ajattelee, ettei rokotteista ole mitään apua ja heillä on ihan väärät tiedot.
Mummot ja papat pyydettiin apuun
Granholmin mukaan myös ihmisten erilaiset henkilökohtaiset kokemukset ja pelot voivat ruokkia rokotevastaisuutta.
Useita vuosia sitten Pietarsaaren alueen terveysviranomaiset valjastivat avukseen jopa isovanhemmat. Isovanhempia rohkaistiin kertomaan nuoremmille polville siitä, millaista elämä oli erilaisten nyt jo rokottamalla hävitettyjen sairauksien tai niiden jälkitautien kanssa.
Toisaalta ylilääkäri muistuttaa, että rokotusasioiden ja perheiden päätösvallan välillä joudutaan jatkuvasti tasapainottelemaan.
– Tavoitteemme on antaa asiallista tietoa, mutta samalla olla syrjimättä niitä, joilla on toinen mielipide. Joskus vanhemmat valittavat, että puhumme liikaa rokotuksista, mutta se on mielestämme tärkeä asia ja siitä puhumme.
Granholmin mukaan seuraava askel on laajentaa henkilöstön koulutusta niin, että tulevaisuudessa mahdollisimman suuri osa terveydenhuollon henkilökunnasta, sihteereistä lähtien, osaa vastata rokotuksia koskeviin kysymyksiin ja tarjota oikeaa tietoa.
Hinkuyskä säikäytti osan
Valistuksen ohella myös rokottamattomuuden seuraukset puhuvat puolestaan. Viime vuoden loppupuolella seudulla säikäyttänyt hinkuyskäepidemia sai Markus Granholmin tuntuman mukaan osan ihmisistä valpastumaan.
– Meillä ei ole vielä lukuja, mutta ainakin tunne on, että ihmiset ovat kyselleet enemmän ja se (epidemia) on myös jossain määrin herättänyt ihmisiä, että taudit voivat ihan oikeastikin tulla.
Joulun alla sattuneen epidemian vuoksi kymmeniä ihmisiä testattiin ja perhekunnat, koulut, kaveripiirit sekä päiväkodit kartoitettiin. Alueella varauduttiin jopa suurepidemiaan. Lopulta hinkuyskään sairastuneita oli varmuudella 13-14, joiden joukossa oli myös aikuisia.