Sisunautti Kopra kummastelee, miksi Maata kutsutaan Maaksi – "Jos ja kun menemme Marsiin, meidän on mentävä sinne nopeasti"

Maan katselu yläilmoista on opettanut Kopralle paljon asioiden mittakaavasta. Avaruusasemalta näkee muun muassa valtamerten valtavuuden.

– Maantiedon tunnilla opimme, että maan pinnasta suurin osa on veden peitossa, mutta kun katselee maapalloa avaruudesta, sen todella ymmärtää. Onkin hassua, että kutsumme planeettamme Maaksi, vaikka vettähän tämä oikeasti on.

Kopra palasi edelliseltä avaruuskomennukseltaan lähes vuosi sitten. Avaruuslennollaan kansainvälisellä avaruusasemalla Kopra ja muut astronautit tutkivat muun muassa ihmiskehon sopeutumista painottomuuteen.

Painottomuuden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää pitkien avaruusmatkojen, kuten Mars-lentojen onnistumiseksi, mutta Kopra korostaa, että tärkeintä Marsiin suunnatessa on aika. Hänen mukaansa vielä on ratkaistava, miten lennon kestoa pystyttäisiin lyhentämään.

Mitä pidempään matka kestää, sitä suuremmiksi riskit kasvavat.

– Jos ja kun menemme Marsiin, meidän on mentävä sinne nopeasti. Mielestäni 6–9 kuukauden matka on todella pitkä, Kopra sanoo.

Perhe pysyy maankamaralla

Kopra tapasi suomalaista mediaa Tiedekeskus Heurekassa tiistaina. Vierailulla mukana ollut Kopran vaimo Dawn Kopra kertoo, että ei itse lähtisi avaruuteen, vaikka saisi siihen mahdollisuuden.

– Se ei ole minun juttuni. Ajattelen, että meistä yhden on parempi pysyä maassa, Dawn Kopra sanoo.

Myöskään Kopran perheen kahdesta aikuisesta lapsesta kumpikaan ei aio seurata isänsä jalanjälkiä. Astronautti Kopra sanoo, että lapset ovat nähneet myös työn ankaran puolen.

– (Astronauttina oleminen) on lopulta kovaa työtä. Eihän ole täydellistä työtä, joka olisi pelkkää glamouria ilman henkilökohtaisia uhrauksia ja kovaa työtä.

Keho muistaa aiemmat lennot

Moni ei tule ajatelleeksi, että avaruuslentoja edeltää yli kahden vuoden tiivis valmistautumisjakso. Kahdella avaruuskomennuksella ollut Kopra ei tiedä, milloin hän pääsee avaruuteen seuraavan kerran.

– Kun palaa avaruudesta, joutuu takaisin jonon hännille. Yleensä seuraavan lentotehtävän saamiseen kuluu kaksi vuotta, mitä seuraa kahden vuoden valmistelu ja sitten puoli vuotta avaruusasemalla ja puoli vuotta palautumista, Kopra kertoo.

Avaruudesta palatessa sopeutuminen Maan painovoimaan ottaa oman aikansa. Kopra kuvailee tunnetta merisairauden ja flunssan yhdistelmäksi.

Ihmisen keho muistaa kuitenkin hyvin aiemmat kokemuksensa, Kopra huomauttaa. Kun hän lensi ensimmäisen kerran avaruuteen, pahoinvointi tuli paljon voimakkaampana kuin viime vuoden lennolla.