Kosteus- tai homevaurioepäilyn selvittämiseen tarvitaan eri alojen ammattilaisten ryhmä, huolellinen tilanneselvitys, kunnollinen suunnitelma ja riittävästi viestintää. Suunnitelmallisuuden puutteesta seuraa helposti vääriä ratkaisuja, ja huono viestintä aiheuttaa ihmisissä ylimääräistä huolta omasta terveydestä.
Sisäilmaongelmat työpaikoilla ovat yhä yleisempiä. Työterveyslaitoksen uusi opas Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille neuvoo, miten toimia, kun sisäilmaongelma huomataan.
– Sisäilmaongelmissa yksi tärkeimpiä asioita on selvittää ongelman syy perusteellisesti. Kun rynnätään korjaamaan ensimmäinen havaittu ongelma sen kummemmin tutkimatta, todellinen syy voi jäädä piiloon. Rahaa palaa, jos sama nurkka avataan moneen kertaan, kertoo tiimipäällikkö Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.
Kun sisäilmaongelmaa ratkotaan suunnitelmallisesti, vaihe vaiheelta, tilanteesta saadaan kokonaiskuva ja vältytään todennäköisesti virhearvioinneilta.
– Ei ole harvinaista, että palkataan yksittäinen asiantuntija selvittämään tilannetta. Hän vakuuttaa, että ongelma on helppo ja nopea korjata. Kun tilanne ei paranekaan pintapuolisen korjauksen jälkeen, ihmisten luottamus menee ja pinna alkaa kiristyä heti prosessin alkuvaiheissa, lisää teemajohtaja Marjaana Lahtinen Työterveyslaitoksesta.
Selvittämiseen tarvitaan monen eri ammattilaisen asiantuntemus
Ensimmäinen askel sisäilmaongelman selvittämiseksi on koota moniammatillinen työryhmä, niin sanottu sisäilmaryhmä. Ryhmän tehtävänä on tehdä yhdessä keskustellen ja sopien huolellinen suunnitelma sekä valvoa sen toteutusta. Ensin tehdään alustava selvitys ja teetetään tarvittavat tutkimukset. Selvitysten ja tutkimusten perusteella ryhmä määrittelee ongelman. Vasta sitten ryhdytään korjauksiin.
– Suunnitelmallisella toiminnalla saadaan mahdollisimman monen eri ihmisen asiantuntemus ja näkemykset käyttöön. Se on tärkeää, sillä sisäilmaongelmat ovat usein monimutkaisia, painottaa Lappalainen.
Virallista viestintää, ei huhupuheita
Kosteus- ja homevauriot voivat aiheuttaa erilaista oireilua. Oireilun taustamekanismit ja syy-seuraussuhteet tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti eikä terveysperusteisia raja-arvoja altisteille ole.
– Verkossa liikkuu lisäksi monenlaisia ”asiantuntijoita”, jotka täyttävät tiedon puutteen luoman tilan omilla näkemyksillään. Ei ole ihme, että työntekijöiden huoli terveydestä kasvaa helposti hyvin suureksi. Vaarana on, että koko työyhteisön ilmapiiri tulehtuu prosessin kuluessa, Lahtinen varoittelee.
Säännöllinen, avoin ja rehellinen tiedottaminen rauhoittaa ihmisiä ja estää välien kiristymisen. Uskottavaa viestintää syntyy, kun kukin asiantuntija vastaa oman alansa aiheista. Keskenään ristiriitaisia viestejä ei pitäisi päästää liikkeelle: ne romahduttavat ihmisten luottamuksen nopeasti.
– On harmittavaa, ettei viestinnän tärkeyttä ei ole vieläkään ymmärretty riittävästi kosteusvaurioiden hallinnassa. Tieto siirtyy ihmiseltä toiselle vain kertomalla, ja asiallisen tiedon saaminen on paras keino luottamuksen rakentamiseksi, painottaa Lappalainen.
Lähde: Työterveyslaitos