Onko homeesta tehty syntipukki? Liian kuiva sisäilma saattaa olla isompi ongelma: "Se vaikuttaa limakalvoihin ja hengitystieoireisiin"

7:41

Moni suomalainen kärsii sisäilman ongelmista, mutta niiden aiheuttajista on kiistelty pitkään. Nyt kysytäänkin, onko homeesta ja kosteudesta tehty syntipukki kaikkiin sisäilmaongelmiin, joilla voi olla myös muita aiheuttajia, kuten yleisesti liian kuiva sisäilma.

Ovatko home ja kosteus saamassa synninpäästön suomalaisten sairastuttajina? Katso oheiselta videolta, mitkä tekijät lääketieteen näkökulmasta aiheuttavat eniten sisäilmaoireita!

Toiset tunnustavat home- ja kosteusvauriot terveysongelmien aiheuttajiksi, kun taas toisten mielestä syyt oireisiin löytyvät muista lähteistä – jopa sairastajan pään sisältä.

Työterveyden professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Kari Reijula uskoo kuitenkin, että ajattelussa on päästy eteenpäin. 

– Toivottavasti lähes 30 vuotta on opettanut eri tahoja tässä asiassa. Nykyinen tieto lääketieteen puolella on, että kosteuden ja homeen aiheuttamat sisäilmaongelmat, joihin alussa suhtauduttiin kaikella vakavuudella, eivät olisikaan terveyden kannalta niin vakavia kuin mitä ollaan alun perin varoiteltu. 

"Ihmisten oireita ei saa vähätellä"

MTV3-kanavalla joka arki-iltapaivä nähtävän Viiden jälkeen -ohjelman haastatteleman Reijulan mukaan kenenkään oireita ei saa väheksyä.

Reijulan mukaan potilas on aina oikeassa -väittämä pitää paikkansa.

– Silloin kun potilas oireilee tai kokee oireilevansa sisäilmasta, häntä on kuunneltava ja häntä on autettava. Kieltämisessä, eli siinä, että mikään ei voisi johtua missään, ei saa mennä liian pitkälle, Reijula sanoo. 

– Samaan hengenvetoon on todettava, että turhaa vaaraa ja turhaa huolta ei pidä ihmisissä herättää. Suuren väestön osalta juuri puhutaan huoli-ilmiöstä, eikä tarpeetonta huolta pidä olla lietsomassa, mutta samalla täytyy pitää huolta niistä, ihmisistä, jotka menettävät työ- ja toimintakykynsä sisäilmaan liittyvien asioiden takia.

Selittävätkö kosteus ja home millään tavalla ihmisten terveysongelmia?

– Totuuden nimessä Suomessa kosteusvauriot ovat yleisiä eikä rakennuksissa kuulu olla merkittäviä kosteusongelmia vaan ne tulee korjata.

Suomen rakennuskanta riski-iässä

Sisäilmayhdistyksen mukaan lukumääräisesti suurin osa sisäilman ongelmista ei ole varsinaisia sairauksia vaan lähinnä henkilön kokemia haittoja. Niilläkin on kuitenkin suuri merkitys ihmisen viihtymiseen ja työtehoon.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Mervi Aholan mukaan Suomen rakennuskanta alkaa olla riski-iässä.

– Huollossa ja ylläpidossa on ollut säästöjä, esimerkiksi lamavuosina on lykätty tarpeellisia peruskorjauksia. Myös suhtautuminen sisäilmaongelmiin vaihtelee.

Mitä sisäilmaongelmille voidaan tehdä?

– Niihin tulee suhtautua vakavasti ja tehdä kunnolliset selvitykset siitä, mistä ongelmat johtuvat.

Liian kuiva sisäilma aiheuttaa monia oireita

Ahola muistuttaa, että rakennusten homeongelmat ovat yleensä rakenteellisia.

– Hyvin harvoin niitä saadaan aikaan ilmanvaihdolla.

Suomessa usein sisäilmaongelmat yhdistetään siihen, että tarkoitetaan hometta. Sisäilman laatuun vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia. 

– Erityisesti talviaikaan korkea sisäilman lämpötila aiheuttaa sen, että sisäilma on todella kuivaa ja se vaikuttaa limakalvoihin ja hengitystieoireisiin. On myös muita tekijöitä ja siksi kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää, Ahola sanoo. 

Onko home siis yksinkertaisesti väärä syntipukki sisäilman ongelmille, Kari Reijula?

– Ei, mutta sisäilmaongelmia selittävät hyvinkin useat banaalitkin asiat kuten lämpöolosuhteiden vaihtelut, pölyisyys, lika, vetoisuus, liian kuiva huoneilma. Ihmisellä ei ole sellaista ilmaisinta, joka kertoisi, mistä oireilu johtuu. 

– Kosteus- ja homevauriot ovat yksi mutta eivät ainoa sisäilman tekijä, ja nyt näyttää siltä, että oireita selittää huomattavasti yleisemmin muut asiat kuin kosteus- ja homevauriot.

Kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa liikkuu valtavat määrät rahaa. Korjataanko siis vääriä asioita?

– Korjaus ja hyvä rakentaminen eivät ole pahasta. Kannatan hyvinvointia edistäviä terveitä tiloja. Mutta silloin ratkaisut ovat yleensä epäonnistuneita, jos terveyden perusteella alkaa mieletön purkaminen ja rakennusten saneeraaminen, eikä olla oikein varmoja itsekään siitä, mitä ollaan tekemässä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja