Sinilevä tarvitsee elääkseen lämmintä vettä, aurinkoa ja fosforia. Ennätyksellisen lämpimän toukokuun ja sitä seuranneiden kaatosateiden jäljiltä se näyttää saavan niitä yllin kyllin. Tämä voi näkyä pian vesistöissä sinilevälauttoina.
– Oma arvaukseni on, että ensi kuun vaihteessa voi olla jo aika paljon sinilevää järvissä, vesirakennusinsinööri ja sinilevähaittojen torjuntaan keskittyvän Saloyn toimitusjohtaja Tapio Salminen sanoi Huomenta Suomessa torstaiaamuna.
Pitkän kuivan kauden jälkeen maa ei pysty imemään kaikkea kaatamalla tullutta vettä, vaan sitä huuhtoutuu pelloilta ojiin, puroihin, järviin ja mereen. Mukana menee myös sinilevän ravintoa, fosforia.
– Jos fosforia on vesistä puuttunut, niin sitä on nyt varmasti sinne valunut pelloilta lannoitteiden muodossa, Salminen toteaa.
– Minun arveluni on, että nyt ovat kaikki otolliset asiat (sinilevän kasvun kannalta) kohdallaan. Vedet ovat lämpimiä ja fosforia menee veteen.
Fosforia on Itämeressä ennestäänkin.
– Vaikka ulkoinen kuormitus eli fosforin valuminen Suomenlahteen loppuisi tämän lähetyksen aikana, niin kukaan ei tiedä, kuinka kauan kestää, että Itämeri olisi kunnossa. Siellä pohjassa jo olevaa fosforia liukenee jatkuvasti sinilevien ravinnoksi.
Koska sinilevällä eli syanobakteerilla ei ole suolistoa, niin kukinnan jälkeen solu kuolee, vajoaa pohjaan, vie sinne mukanaan taas kaikki fosforit ja elättää siten sinileväkasvustoa.
– Jotain pitäisi tehdä tälle sisäiselle kuormitukselle, muun muassa kerätä sinilevää pois. Siinäkin me ollaan pärjätty aika hyvin, kun ollaan tehty sitä hommaa, Salminen kertoo.
Miksi Suomen vesistöt ovat erityisen herkkiä fosforille ja sinilevälle? Miten sinilevästä voisi päästä eroon omassa mökkirannassa? Miten voi olla varma, että vedessä on sinilevää? Miksi vesi on myrkyllisimmillään pari–kolme päivää sen jälkeen, kun vesi näyttää jo kirkastuneen sinilevästä? Katso koko video ylhäältä.